Domain eli verkko-osoite koostuu verkkosivun nimestä ja jatkeesta. Domain on siis kotisivujen osoite, jonka voi syöttää URL-palkkiin päästäkseen vierailemaan kyseisillä sivuilla.
Tässä esimerkki domainista: nodesk.fi.
Verkko-osoitteen voi itse päättää ennen kotisivujen rakentamista. Siinä saa esiintyä kirjaimia, numeroita, ja väliviivoja. Lisäksi domainin tulee olla vapaa.
Verkko-osoitteen jatke on yleensä vain muutaman kirjaimen mittainen, kuten .fi tai .com.
Samalla tavalla kuin kotiosoitteen tarkoitus on auttaa löytämään talosi, domainin tarkoitus on auttaa vierailijoita navigoimaan sivustollesi.
Jokaisella verkkosivulla on domainin lisäksi myös IP-osoite, jonka kautta sivustolle voi navigoida. Kuitenkin tällainen IP-osoite on vaikealukuinen ja vaikea muistaa. Siksi IP-osoitteita ei yleensä käytetä kotisivuja haettaessa.
Tässä artikkelissa käydään läpi tärkeitä domainiin eli verkko-osoitteeseen liittyviä asioita. Opit muummuassa miten domainit toimivat, sekä mitä eri domain-tyyppejä on olemassa. Käytämme sanoja “domain” ja “verkkotunnus” keskenään vaihdettavasti.
Domain vs URL
Domain ja URL saattavat helposti mennä sekaisin, sillä ne tarkoittavat lähes samaa asiaa.
Domainilla ja URL:llä on kuitenkin tärkeä ero:
- URL on täysi polku jollekin tietylle sivulle verkkosivustolla. Esimerkiksi https://www.nodesk.fi/seo-optimointi/.
- Domain on vain osa URL:ää, joka määrittelee itse sivuston osoitteen.
URL:n osat
Tyypillinen URL-osoite koostuu seuraavista osista:
- Protokolla. Esimerkiksi HTTPS.
- Ali-domain. Esimerkiksi www.
- Domain. Esimerkiksi nodesk.fi.
- Polku. Esimerkiksi /seo-optimointi.
Tarkastellaan URL:n osia hieman tarkemmi
1. Protokolla
Nykyisin lähes kaikki sivustot käyttävät HTTPS-protokollaa, joka on nykyaikaisempi ja turvallisempi versio HTTP:sta.
HTTPS on lyhenne sanoista Hypertext Transfer Protocol Secure.
Protokolla muodostaa yhteyden selaimen ja palvelimen välille, jotta palvelin osaa lähettää verkkosivua koskevat tiedostot selaimelle.
2. Ali-domain
Ali-domain on valinnainen lisäosa URL-osoitteessa. Sen avulla sivusto voidaan organisoida eri osiin.
Klassinen esimerkki alidomainista on www. Tämän alidomainin tarkoitus on kertoa, että sivusto on osa internettiä. Kuitenkaan www:n sisällyttäminen verkko-osoitteeseen ei ole pakollista, sillä sivusto on automaattisesti osa internettiä!
Tässä esimerkki ali-domainin käytöstä.
Tarkastellaan Wikipedian URL-osoitetta. Suomenkielinen Wikipedia löytyy osoitteesta fi.wikipedia.org, mutta englanninkielinen sivu löytyy osoitteesta en.wikipedia.org. Tässä siis fi ja en ovat alidomaineja, joiden kautta voi navigoida erikieliseen Wikipedia-versioon.
3. Domain
Domain on sivuston verkko-osoite, jonka tuntemalla pääset vierailemaan kyseisellä sivustolla. Domainista keskustellaan lisää vielä tässä artikkelissa.
4. Polku
Jokaiselle nettisivulle kuuluvalle sivulle on oma polku, jonka takaa kyseisen sivun voi löytää.
Idea on sama kuin tietokoneen tiedostoilla. Jokaisella tiedostolla on oma polkunsa, esimerkiksi /Users/Matti/Desktop.
Voitkin ajatella verkkosivuston domainia eräänlaisena pääkansiona, jonka sisällä on alikansioita sekä sivuja, eli HTML-tiedostoja. Päästäksesi jollekin tietylle sivulle, sinun tulee syöttää oikea polku kyseiselle sivulle. Esimerkiksi nodesk.fi/seo-optimointi.
Miten domain toimii?
Jokaisella kotisivulla on domain ja verkkoisännöintipalvelin, josta sivuston sisältö löytyy. Domain on siis tarkalleen ottaen osoite verkkoisännöintipalvelimelle.
Jokaista domainia vastaa IP-osoite.
Kun joku syöttää URL-palkkiin domainin, selain alkaa etsimään domainia vastaavaa verkkosivustoa DNS-systeemistä (Domain Name System). DNS-palvelimet etsivät käsiinsä kyseisen domainin IP-osoitetta vastaavan palvelimen. Kun palvelin löytyy, selain alkaa pyytämään verkkosivuille liittyvää dataa sieltä.
Verkkoisännän palvelimilta löytyy kaikki sivustolle kuuluva data, kuten tiedostot, tietokanta, ja HTML-koodi. Kun verkkoisännän palvelin lähettää nämä tiedostot selaimellesi, selaimesi kokoaa niistä käyttäjäystävällisen kokonaisuuden, eli itse verkkosivun.
Domain-luokat
On olemassa useita eri domain-luokkia. Jokaisella domain-luokalla on oma käyttötarkoituksensa.
Tässä tunnettuja domain-luokkia.
Ylätason verkkotunnus (.com, .org, .net)
Ylätason verkkotunnus on verkkotunnuksen jatke.
Tunnetuin ylätason verkkotunnus on .com. Jopa 52.3% kaikista maailman verkkosivuista päättyy .com:iin. Muita tunnettuja ja erittäin suosittuja ylätason verkkotunnuksia ovat .org ja .net.
Ylätason verkkotunnus on tärkeä valinta domainia ostaessa, sillä se vaikuttaa suoraan kävijämääriin. Esimerkiksi suomalaisella verkkosivulla .fi -pääte on tuttu ja turvallinen. Sen sijaan englanninkielisillä sivuilla voit hyvin käyttää .com tai .org -päätettä. Nämä molemmat ovat kansainvälisesti tunnettuja ja turvallisia ylätason tunnuksia.
Toisaalta, on hyvä ottaa huomioon, että vähemmän tunnetun ylätason tunnuksen käyttö, kuten .online, on halvempaa ja uniikimpaa.
Nykyisin kotisivuja luodaan valtavia määriä päivittäin. Tämä johtaa siihen, että parhaat domain-nimet viedään käsistä. Voi olla, että tulevaisuudessa harvinaisemmat ylätason verkkotunnukset yleistyvät.
Tässä lista kaikista kansainvälisesti hyväksytyistä ylätason verkkotunnuksista.
Maakohtainen verkkotunnus (.fi, .se, .uk)
Maakohtainen verkkotunnus on maasta riippuva kaksikirjaiminen pääte verkkotunnukselle. Tämä kaksikirjaiminen pääte tulee suoraan kansainvälisistä maakoodeista.
Suomessa maakohtainen verkkotunnus on .fi. Ja vaikkapa Ruotsissa se on .se.
Maakohtaisesta verkkotunnuksesta on hyötyä, mikäli sivusto palvelee ainoastaan jossain tietyssä maassa. Esimerkiksi Suomessa palvelevan lastenlääkärin kotisivut löytyvät osoitteesta lastentohtori.fi. Tämä on loogista, sillä yrityksen toiminta keskittyy vain Suomeen.
Jos kotisivujen on tarkoitus palvella maan ulkopuolisia kävijöitä, on syytä käyttää kansainvälisesti tunnettua ylätason verkkotunnusta, kuten .com.
Sponsoroitu ylätason verkkotunnus (.edu, .gov)
Sponsoroitu ylätason verkkotunnus on verkko-osoitteen jatke, jota voi käyttää vain rajattu joukko verkkosivuja. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat .edu ja .gov. Päätteet kuten .edu ja .gov ovat rajoitettuja siten, että vain koulutuslaitokset voivat käyttää .edu -päätettä, ja valtion virastot .gov päätettä.
Kuinka valita sopiva verkkotunnus
Maailmassa on satoja miljoonia rekisteröityjä domaineja, ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Tämä tarkoittaa sitä, että parhaat domainit ovat jo viety käsistä.
Tässä muutama ohje verkkotunnuksen hankkimiseen.
- Verkkotunnus voi olla yrityksen nimi.
- Älä käytä väliviivoja verkkotunnuksessa.
- Valitse mahdollisimman lyhyt verkkotunnus, jotta se jää mieleen.
Tässä hyvää lisämateriaalia sopivan verkkotunnuksen hankkimiseen.
Miten ostat verkkotunnuksen
Kuka tahansa voi ostaa verkkotunnuksen verkkotunnuksia välittävältä yritykseltä.
Esimerkiksi voit käyttää suomessa tunnettua domainhotellia verkkotunnuksen ostamiseen.
Ostaaksesi domainin, sinun tulee tarkistaa palveluntarjoajalta onko domaini vapaana.
Mikäli hakemasi domain on vapaa, voit lisätä sen ostoskoriin.
Tämän jälkeen sinun tulee täyttää laskutustiedot ja tilata tuote, niin domaini on sinun.
Pelkkä verkkotunnus ei kuitenkaan riitä kotisivujen rakentamiseen. Kuten aiemmin kävi ilmi, jos haluat rakentaa verkkotunnuksellesi kotisivut, sinun tulee hankkia verkkoisäntä, jonka palvelimella sivustoasi “säilytetään”.
Domainhotelli tarjoaa verkkoisännöintipalveluita nimellä Webhotellit. Mikäli haluat kasata domainillesi kotisivut, tulee sinun valita domainillesi sopiva webhotelli. Pysyäksemme aiheessa, emme tässä oppaassa jatka tästä vaiheesta eteenpäin. Sen sijaan, palataan lyhyesti siihen, miksi domainin ostaminen ilman kotisivuja (verkkoisännöintiä) voi olla järkevää.
Verkkotunnuksen ostaminen ilman kotisivuja
Domaineja voi ostaa “varastoon”. Tämä tarkoittaa sitä, että ostat domainin, muttet rakenna sille kotisivuja.
Mutta miksi ihmeessä kukaan haluaisi tehdä näin?
Tässä muutamia yleisimpiä syitä:
1. Domainin “varaaminen”
Domaineja ei voi varata. Toisin sanoen, ainoa tapa “varata” domain on ostaa se. Tämä tulee tarpeeseen esimerkiksi silloin, kun haluat saada hyvän domain-nimen ennen kun joku muu vie sen sinulta.
2. Domainien flippaus
Toinen syy domainien ostamiselle on niiden “flippaus”. Flippauksella tarkoitetaan sitä, että joku ostaa domaineja halvalla, ja myy niitä kalliilla.
Tässä esimerkki domainien flippaamisesta. Kun hakee “tietokone.com” -verkkotunnusta verkkotunnuslistalta, voi huomata oikeassa reunassa “Domains For Sale” -osiossa erilaisia suomenkielisiä tietokoneeseen liittyviä domaineja myynnissä. Nämä ovat domain-flippaajien myynnissä olevia domaineja, jotka he ovat aikanaan ostaneet halvalla.
Esimerkiksi “tietokoneopas.com” on alunperin myyty arviolta noin 10€:llä, mutta nyt siitä pyydetään lähes tonnia. Joku on siis oivaltanut, että kyseinen verkkotunnus on arvokas, ja joku voisi mahdollisesti maksaa siitä paljon.
3. Sähköpostiosoitteen hankinta
Jos haluat yrityksellesi sähköpostiosoitteet, tulee sinun hankkia domain.
Esimerkiksi minun sähköpostiosoitteeni artturi@nodesk.fi on mahdollinen vain siksi, että omistamme domainin nodesk.fi.
Loistavaa! Nyt sinulla pitäisi olla hyvä käsitys siitä mikä domain, eli verkkotunnus on, sekä mistä ja miksi sellaisen hankkisi.
Yhteenveto
Domain eli verkkotunnus on osoite kotisivuillesi. Domain koostuu verkkotunnuksesta, sekä sen jatkeesta. Esimerkiksi nodesk.fi.
Domainit kuuluvat eri domain-luokkiin, joita ovat:
- Ylätason domainit, kuten .com tai .org
- Maakohtaiset domainit, kuten .fi tai .se
- Sponsoroidut domainit, kuten .edu tai .gov.
Voit ostaa domainin yksinään ilman, että rakennat sitä vastaavat kotisivut. Tämä voi olla järkevää jos haluat varata domain-nimen ennakkoon. Jotkut myös flippaavat domain-nimiä, eli ostaa domaineja halvalla ja myy niitä kalliilla.