Nodesk

Kulutusvaikutus ja sen laskutapa | Ymmärrä havainnollistavalla laskurilla

Lyhyesti kulutusvaikutuksella tarkoitetaan joissain nykyaikaisissa sähkösopimuksissa käytettävää järjestelyä, jossa sähkönkulutuksesi ajoitus vaikuttaa sähköstä maksamaasi hintaan. Näitä sopimuksia kutsutaan muuten usein hybridisähkösopimuksiksi.

Jos käytät sähköä eniten silloin kuin sen markkinahinta on kuukauden keskiarvoa alempi, maksat sähköstäsi vähemmän. Jos kulutuksesi taas osuu hintapiikkien aikaan, jolloin markkinahinta on kuukauden keskiarvoa korkeampi, kasvaa sähköstä maksamasi hinta.

Kulutusvaikutuksellisten sähkösopimusten ideana on, että kuluttaja pääsee vaikuttamaan lopulliseen energiahintaansa kulutusta ajoittamalla ilman pörssisähkön riskejä. Samalla tällaiset sopimukset auttavat jouhevoittamaan historiallisesti hyvin jähmeitä sähkömarkkinoita, joissa kysyntä ei juuri reagoi tarjontaan.

Lukemalla tämän artikkelin opit ymmärtämään kulutusvaikutuksen läpikotaisin!

⚡ VALITSE HALVIN SÄHKÖ

Vertaile Suomen halvimmat sähkösopimukset sekunneissa.

Ymmärrä esimerkin kautta:

Alla oleva sovellus havainnollistaa tilannetta. Voit raahata tunnittaista sähkön kulutusta sekä hintaa ylös ja alas, ja nähdä miten se vaikuttaa kulutusvaikutukseen (alhaalla vasemmalla), sekä myös sähkön kokonaiskulutukseen ja sähkölaskuun. Tekemällä oppii!

Tämä sovellus kuvaa hyvin sitä miten kulutusvaikutus oikeastikin toimii. Ainoa ero on se, että sovellus huomioi vain yhden päivän mittaisen ajanjakson ja laskee kulutusvaikutuksen sen perusteella. Todellisuudessa sähköyhtiöt käyttävät kuukauden mittaista ajanjaksoa kulutusvaikutuksen laskemiseen.

Eikun leikkimään:

Tästä linkistä pääset muuten työkalun koko näytön tilaan, jos haluat nähdä sen suurempana. Tämä toimii erityisen hyvin esim. tietokoneen isolta näytöltä.

Mutta mitenkäs se kulutusvaikutus oikein sitten lasketaan?

Elikkäs mitä tuo sovellus tarkalleen ottaen tekee?

Kulutusvaikutus lasketaan takautuvasti. Se voidaan laskea vasta kun koko kuukauden sähkönkulutus sekä kuukauden pörssisähkön keskihinta ovat tiedossa.

Kulutusvaikutus lasketaan vähentämällä ensin pörssisähkön hankintahinnan ja kulutuksen tulosta (jotka molemmata vaihtelevat tunneittain) koko kuukauden pörssisähkön keskihinnan ja kuukauden kokonaiskulutuksen tulo, jonka jälkeen tämä numero jaetaan vielä kokonaiskulutuksella.

Kulutusvaikutus on asiakaskohtainen, eli jokaisella on oma kulutusvaikutus, johon voi vaikuttaa ajoittamalla omaa kulutusta eri tavoin.

Laskutavasta seuraa sellainen tosiasia, että kulutusvaikutus on nolla, jos kulutus on vakio koko kuukauden ajan, eli sähköä käytetään koko ajan saman verran. Todellisuudessa näin ei oikeastaan koskaan ole, jolloin kulutusvaikutus syntyy.

Kulutuksen ajoittuessa pääosin tunneille, jolloin pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa alhaisempi, kulutusvaikutus menee miinukselle. Tällöin asiakas maksaa kaikesta käyttämästä sähköstään vähemmän. Mitä paremmin kulutus ajoitetaan halvoille tunneille, sitä enemmän miinukselle kulutusvaikutuskin laskee. Pienempi kulutusvaikutus on etenkin asiakkaan kannalta parempi. Alla olevassa kuvassa on tällainen tilanne:

Kulutus ajoittuu pääosin tunneille jolloin pörssisähkö on halpaa. Tästä syystä kulutusvaikutus on reilusti negatiivinen ja sähkölasku pieni.

Käänteisessä tilanteessa, jossa kulutus ajoittuu pääosin tunneille, jolloin pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa korkeampi, kulutusvaikutus on positiivinen (ja sitä suurempi mitä enemmän kulutus ajoittuu kalliille tunneille). Tällöin asiakas maksaa kaikesta käyttämästään sähköstä enemmän. Alla olevassa kuvassa on tällainen tilanne:

Kulutus ajoittuu pääosin tunneille, jolloin pörssisähkö on kallista. Kulutusvaiikutus on reilusti positiivinen, ja siten myös sähkölasku on lähes 7 kertaa suurempi yllä olevan kuvan tilanteeseen verrattuna, vaikka kokonaiskulutus on yhtä suuri.

Kulutusvaikutuksen laskukaava yksinkertaistetaan usein seuraavanlaiseksi (ja tällä tavoin sen ylempänä jo selitinkin):

Kaava näyttää hyvin yksinkertaiselta, mutta etenkin muuttuja A saattaa olla hieman hämmentävä. Tarkalleenottaen A lasketaan siis summaamalla yhteen kuukauden jokaisen tunnin sähkönkulutuksen ja pörssisähkön tuntihinnan tulo. Näin huomioidaan kuukauden jokainen tunti erikseen.

Muuttuja B sen sijaan kertoo, kuinka paljon koko kuukauden kulutus maksaisi pörssisähkön keskihinnalla. B = A (jolloin kulutusvaikutus = 0), jos kulutus jakautuu tasaisesti koko kuukauden ajalle.

A – B taas käytännössä kertoo, ajoittuiko kulutus pääosin halvoille vai kalliille tunneille. Mitä suurempi tämä luku on, sitä enemmän kulutusta oli kalliiden tuntien aikana ja päinvastoin. Kun tämä jaetaan vielä kokonaiskulutuksella (eli E:llä), saadaan kilowattituntikohtainen kulutusvaikutus.

Tarkempi / eksplisiittisempi kaava (jota ylempää löytyvä sovelluskin käyttää) on sen sijaan tässä:

Tämä kaava on tietenkin tismalleen sama kuin ylempänä esitetty, mutta tästä näkee laskentatavan vielä tarkemmin ja selkeämmin, kunhan vain muistaa lukion matikan tunneilta mitä nuo isot sigmat merkitsevät (summiahan ne ovat).

Kulutusvaikutuksen hyödyt

Mutta miksi valita kulutusvaikuteksillinen sähkösopimus? Hyötyjä on monia:

Yksittäisenä kuluttajana pääset vaikuttamaan sähköstä maksamaasi hintaan ja hyötymään halvoista tunneista ajoittamalla kulutusta fiksusti. Toisaalta kannat myös riskin kalliista tunneista. Yksittäisten tuntien hintaerot ovat lähes päivittäin kymmenkertaisia, ja usein jopa enemmän, kuten alla kuvassa:

Sähkön hinta 9.5. – 10.5.2024. Hinta kävi korkeimmillaan 14 sentissä, mutta halvimmillaan se on jopa miinuksella.

Historiallisesti sähkömarkkinoiden kysyntä on ollu todella jäykkää ja joustamatonta. Tällaisten kulutusvaikutuksellisten hybridisähkösopimusten sekä pörssisähkösopimusten yleistyminen jouhevoittaa markkinoita. Tämä johtuu siitä, että kuluttajat voivat hyötyä välttämällä kulutusta kysyntä- ja hintapiikkien aikaan ja ajoittamalla kulutusta alhaisen hinnan / korkean tuotannon tunneille. Tämän seikan hyödyt ovat moninaiset.

Ensinnäkin se tasapainottaa sähkömarkkinoita sekä sähköverkkoa ja vähentää esimerkiksi sähkökatkosten määrää.

Toiseksi se mahdollistaa yhä suuremman uusiutuvan energian kapasiteetin lisäämistä sähköverkkoon. Uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotanto on epävaakaata ja säästä riippuvaa. Tästä seuraa mm. se, että kun uusiutuvaa energiaa on paljon tarjolla, sähkö on usein edullista. Toisaalta kun sitä ei ole tarjolla, sähkö joudutaan tuottamaan muilla keinoin (usein fossilisilla polttoaineilla) ja se on kalliimpaa.

Näinollen kulutuksen ajoittamisella halvemmille tunneille ja pois kysyntäpiikeistä on myös ekologinen vaikutus.