Fortum tarjosi virheellisesti liikaa tuotantoa Keski-Ruotsin SE2-hinta-alueelle maanantain (15.4.) jokaiselle tunnille. Keskimäärin tuotantoa tarjottiin 638 megawattia (MW) liikaa jokaista tuntia kohden.
Määrä on merkittävä, ja sitä voi verrata esimerkiksi maailman kolmanneksi tehkkaimpaan ydinvoimalaan, Olkiluoto 3:een, jonka maksimikapasiteetti on 1600 MW. Olkiluodon reaktorit 1 ja 2 sen sijaan tuottavat 890 MW, ja Loviisan reaktorit 507 MW.
Vahinkoa paikkailtiin lisäämällä vesivoiman tuotantoa, ja ostamalla sähköä päivän sisäisiltä säätömarkkinoilta. Näin markkinasitoumus saatiin katettua. Fortumin arvion mukaan virheen taloudelliset vaikutukset yhtiön tulokseen jäävät rajallisiksi.
Virhe on tapahtunut Fortumin sisäisen trading deskin sisäisissä prosesseissa. Fortum selvittää virheeseen johtaineita syitä, sekä miksei virhettä havaittu ajoissa.
Koska sähköä tarjottiin Ruotsiin, mahdollinen viranomaisten tutkinta suoritetaan Ruotsissa. Tapaus ei kuulu Suomen Energiaviraston toimivaltaan, vaikka Fortum Suomalainen yritys onkin. Mahdollisen viranomaisten tutkinnan kohteena voisi olla esimerkiksi, kuuluuko tapaus markkinamanipulaation piiriin. Näin voi olla vaikka tarjous olisikin tapahtunut vahingossa.
Virhe ei ole ainoa laatuaan. Esimerkiksi marraskuussa 2023 norjalainen Kinect Energy teki virheellisesti sähköpörssiin tarjouksen erittäin suuresta määrästä sähköä. Yhtiö tarjosi markkinoille jokaiselle tunnille 5787 MW sähköä, jota yrityksellä ei todellisuudessa ollut tarjota.
Tämä tarjous ajoi sähkömarkkinat sekasortoon, jonka seurauksena sähkön hinta painui 50 senttiä miinukselle kilowattituntia kohden. Tällöin viranomaiset puuttuivat asiaan, ja Kinect Energy kärsi vahingosta noin 50 miljoonan euron tappion.
Toinen vastaava virhe tapahtui vain noin viikkoa aiemmin keskiviikkona, kun tanskalainen Centrica Energy möi jokaista tuntia kohden keskimäärin noin 600 MW liikaa sähköä Etelä-Ruotsiin SE4-alueelle.
Tämänkaltaiset virheelliset tarjoukset ovat ennenkaikkea ongelma tarjouksen tehneelle yritykselle. Se joutuu nimittäin toimittamaan myymänsä sähkön, jota sillä ei tosiasiassa ole myydä. Näinollen yritys joutuu hankkimaan sähkön jälkimarkkinoilta.
Aiheesta uutisoi aiemmin mm. Helsingin Sanomat sekä Fortum itse.
