Tässä kattava artikkeli parhaasta sähkösopimuksesta juuri nyt juuri sinulle.
Lyhyesti sanottuna “paras” sopimus on aina tapauskohtainen. Monesti valitaan joko pörssisähkö tai kiinteä sähkö (määräajalla).
- Pörssisähkö on reilu. Maksat sähköstäsi käytännössä saman verran kuin mitä se markkinoilla maksaa (pienellä lisämarginaalilla ja perusmaksulla). Tämä voi tarkoittaa isojakin vaihteluita saman vuorokauden aikana.
- Kiinteä sähkö puolestaan on markkinahintoja kalliimpi sopimustyyppi, mutta etuna on joka tunti samana pysyvä hinta. Tämä on ennakoitava ja selkeä sopimusmuoto.
Näiden sähköjen lisäksi markkinoilla on yösähköjä, kausisähköjä, ja pakettisähköjä, sekä markkinoille uutena tulleita hybridisopimuksia.
Mutta mikä näistä sopimuksista kannattaa juuri nyt? Tässä koko internetin kattavin selvitys!
Yhtä “hopealuotia” ei ole
Ei ole olemassa kaikille parasta sähkösopimusta! Oikea valinta riippuu aina omista taloudellisista tarpeista.
Tärkeimpiä vaikuttavia tekijöitä ovat oma riskinsietokyky ja mahdollisuudet ajoittaa sähkön käyttöä halvoille tunneille.
Haluatko maksaa hieman ylimääräistä kiinteästä hinnasta, joka tarjoaa turvaa hintavaihteluilta, vai ottaa riskin ja hyötyä pörssisähkön vaihtuvista hinnoista?
Opi sähkösopimustyypit ensiksi
Jotta voisit valita parhaimman sopimuksen juuri nyt, on hyvä alkuun oppia (tai ainakin kerrata) mitä nämä eri sähkösopimukset ylipäätään tarkoittavat.
Tässä eri sähkösopimuspäätyypit pääpiirteittäin:
1. Pörssisähkö
Pörssisähkö seuraa tunneittain vaihtuvaa spot-markkinahintaa. Sähkön hinta vaihtelee suuresti saman vuorokauden aikana.
Pörssisähkö sopii, jos haluat maksaa “reilun” markkinahinnan mukaan ja ajoittaa kulutusta halvoille tunneille. Toisaalta pörssisähkö sisältää hintariskin, mutta on joustava, koska sen voi irtisanoa 2 viikossa.
2. Määräaikainen kiinteä sopimus
Määräaikainen kiinteä sähkö lukitsee sähkön tuntihinnan kiinteäksi, usein 6-24kk:n ajaksi. Määräaikaissaähkö sopii sinulle, jos haluat ennustettavuutta etkä tarvitse hintaseurantaa.
3. Hybridisopimus
Hybridisähkö Yyhdistää kiinteän sähkön ja pörssisähkön. Hybridisähkössä:
- Säästät käyttämällä sähköä halvempina tunteina (kulutusvaikutus).
- Teet tappiota jos käytät sähköä kalleina tunteina.
Usein hybridisähkö on edullisempi kuin täysin kiinteä sopimus. Lisäksi hintapiikit eivät vaikuta sähkölaskuun juuri ollenkaan, koska kulutusvaikutus perustuu pörssisähkön keskihintaan.
Ainoa miinus on epäselkeys. Et voi tietää säästätkö vai teetkö tappiota kyseisen tunnin aikana—se selviää vasta kuun lopussa.
4. Pakettisähkö
Pakettisähkö on selkein mutta usein kallein sähkö.
Pakettisähkössä on kiinteä kuukausihinta, mutta se on usein kallis—varsinkin jos kulutusraja ylittyy. Sopii pienelle kulutukselle, kun sähkön käyttö on vakaata ja ennustettavaa.
5. Yösähkö
Yösähkö on kallista päivisin mutta halpaa öisin. Kyseessä on siis kiinteä sopimus kahdella hintatasolla. Yösähkö (eli aikasähkö) Sopii omakotitaloihin, jossa lämmitys tehdään yöaikaan.
6. Kausisähkö
Kausisähkö on itse asiassa sama asia kuin yösähkö. Mutta tämän lisäksi siinä on kausivaikutus, jossa sähkö on halpaa kesäisin ja kallista talvisin päiväsaikaan.
Kausisähkö sopii omakotitaloihin, jossa lämmitys tehdään osittain puulla ja osittain öisellä lämmityksellä.
Alta löydät vielä kattavammat selitykset sähkösopimuksille sekä hyviä oikeaan dataan perustuvia esimerkkejä.
Sähkösopimustyypit
Sähkösopimuksia on paljon erilaisia, ja ne voi karkeasti jakaa kuuteen eri päätyyppiin:
Pörssisähkösopimus
Pörssisähkö on sähkösopimustyyppi, jossa maksat sähköstä Nord Pool sähköpörssin markkinoilla määräytyvän, tunneittain vaihtelevan hinnan.
Pörssihinnan lisäksi maksat myös sähköyhtiölle kilowattituntikohtaisen marginaalin, sekä useimmiten myös kuukausi- / perusmaksun.
Pörssisähkösopimukset ovat tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevia, eli ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Sähköpörssi ja pörssisähkö
Nord Pool on monissa Euroopan maissa (mm. Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa) toimiva raaka-ainepörssi, jossa käydään kauppaa mm. sähköllä. Tästä syystä Nord Pool:ia kutsutaankin välillä sähköpörssiksi. Siellä sähkön tuottajat, sähköä eteenpäin myyvät yhtiöt, sekä teollisuus kohtaavat ja käyvät kauppaa fyysisellä sähköllä (ei siis arvopapereilla). Kauppaa käydään aina vuorokausi tulevaisuuteen, joten seuraavan päivän kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvät tuntihinnat julkaistaan aina edellisenä päivänä.
Tämänlainen kaupankäynti mahdollistaa sähkön myynnin ja ostamisen maiden rajojen yli. Parhaimmillaan tämä lisää kilpailua, tasapainottaa sähköverkkoa, ja tasaa hintapiikkejä.
Mainittakoon vielä, että Nord Poolissa määräytyy ns. pörssisähkön Systeemihinta (kaikkien hinta-alueiden keskiarvohinta), sekä Aluehinnat, jotka nimensä mukaisesti vaihtelevat alueittain. Systeemihinta avittaa kaupankäynnissä, mutta kukaan ei käytännössä maksa sähköstä tätä hintaa. Aluehinnat sen sijaan ottavat huomioon eri alueiden kysynnän, tarjonnan, sekä sähkönsiirtokapasiteetin, ja tätä hintaa kuluttajatkin käytännössä maksavat. Suomessa on vain yksi hinta-alue, eli kaikki suomalaiset maksavat samaa tunnittaista Spot-hintaa, kun taas esimerkiksi Ruotsissa hinta-alueita on peräti neljä kappaletta.
Pörssisähkösopimus
Kuluttajat eivät kuitenkaan maksa pelkästään edellä mainittua Nord Poolissa määrittyvää tuntikohtaista Suomen Spot-aluehintaa. Kuluttajat eivät nimittäin osta sähköään suoraan pörssistä, vaan suomalaiselta sähkön vähittäismyyjiltä, joten aluehintaan lisätään myös sähköyhtiön marginaali, sekä useimmiten kuukausittainen perus- / kuukausimaksu. Sen lisäksi kuluttajat maksavat arvonlisäveroa.
Näistä lisämaksuista huolimatta pörssisähkösopimuksen hinta on olennaisesti sidottuna sähkön pörssihintaan, ja pörssihinta on pörssisähkösopimuksen energiahinnasta suurin siivu. Tämän linkin takaa voit lukea lisää pörssisähkösopimuksen hinnan laskennasta.
Kuluttajalle pörssisähkösopimuksella on useita hyötyjä muihin sähkösopimustyyppeihin verrattuna:
- Sähkön hinta on matalampi, kun kysyntä on pienempi, tyypillisesti esimerkiksi öisin ja viikonloppuisin. Tämä mahdollistaa säästöjä kulutuksen ajoituksen optimoinnilla.
- Pörssisähkön hinta määräytyy pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli se on aina ajantasainen kilpailutettu hinta.
Koska pörssisähkön hinnat vaihtelevat tunneittain, voi kulutuksen ajoittamisen optimoinnilla säästää rahaa. Alla olevassa esimerkissä tarkastellaan kulutuksen ajoituksen vaikutusta sähkölaskun suuruuteen vuoden 2023 todellisella hintadatalla ja kolmella erilaisella kulutuksen ajoituksella:
Anna, Kalle ja Jani
Esimerkki: Annalla, Kallella ja Janilla on identtiset pörssisähkösopimukset, ja he kuluttavat tismalleen saman verran sähköä. Heidän kulutus on 24 kWh vuorokaudessa, eli 8760 kWh vuodessa, mikä vastaa suunnilleen esimerkiksi rivitalossa asuvan perheen kulutusta. Heidän kulutuksensa ajankohdat kuitenkin vaihtelevat.
Kaverukset kuluttavat sähköä seuraavasti:
- Kalle on tasainen kuluttaja, joka on päivät kotona ja kuluttaa sähköä tasaisesti kellon ympäri.
- Anna käyttää sähköä vain aamuisin ja iltaisin (työpäivän aikana hän ei ole kotona).
- Jani kuluttaa sähköä optimoidusti halpoina tunteina. Hän näkee vaivaa, että kulutusta ei synny kalleina tunteina.
Näihin kulutustottumuksiin nojautuen, verrataan kaverusten sähkölaskuja vuoden 2023 jokaiselta kuukaudelta:
Kuten kuvasta näkee, optimoidulla kulutuksella voi tehdä merkittäviäkin säästöjä. Esim. elokuussa 2023 Annan lasku on noin 85€ ja Janilla se on vain 60€ luokkaa.
Kiinteähintainen sähkösopimus
Kiinteähintainen sähkösopimus (joka tunnetaan myös esimerkiksi yleissähkösopimuksena ja perussähkönä) on sähkösopimustyypeistä yksinkertaisin ja tavallisin. Siinä maksat sähköstä sopimuksen tekohetkellä sovittua, vakiona säilyvää kilowattituntikohtaista hintaa. Lisäksi maksat useimmiten myös kuukausi- / perusmaksun.
Kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein 6kk, 12kk, tai 24kk.
Lisätietoja ja Muutama esimerkki
Kiinteähintainen sähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä helpoin ymmärtää. Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana.
Tähän nyrkkisäänttöön on kuitenkin sellainen poikkeus, että välillä näihin sopimuksiin on tarjolla tarjouksia, jolla saat esimerkiksi perusmaksun alennettuun hintaan sopimuskauden alussa. Tällöinkin kuitenkin tiedät jo sopimuksen tekohetkellä hinnat koko sopimuskauden ajaksi, vaikka ne muuttuvatkin sopimuskauden aikana.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus on helppo laskea, ja laskukaava menee näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * Energiahinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Sähkönkulutuksen ajoitus ei siis vaikuta kiinteähintaisen sähkösopimuksen loppusummaan, vaan kaikesta kulutuksesta maksetaan aina sama hinta.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Näin vältyt ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna. Toisaalta kiinteähintainen sähkösopimus tulee usein pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Seuraavaksi havainnolistava esimerkki, jossa käsitellään kiinteähintaisen sähkösopimuksen sähkölaskujen hintoja:
Kalle kaupunkilainen
Kalle asuu kaukolämmitetyssä kerrostaloyksiössä, jossa hän kuitenkin tekee lisälämmitystä sähköpatterilla kylmimpinä aikoina. Hänellä on kiinteä sähkösopimus, jossa:
- Kiinteä tuntihinta on 10 snt/kWh
- Perusmaksu on 5€/kk
Kallella kuluu sähköä eniten talvisin ja vähiten kesäisin. Lisäksi Kalle on matkoilla koko Heinäkuun, jolloin kaikki sähkölaitteet ovat suljettuina ja kulutus on lähes nollassa. Tässä Kallen kuukausittainen sähkönkulutus ja jokaista kuukautta vastaava sähkölaskun hinta:
Kuvaajasta näkee kaksi tärkeää kiinteään sähköön liittyvää seikkaa:
1. Sähkölaskun suuruus on joka kuukausi eri. Tämä siksi, että kiinteässä sähkössä on kilowattituntikohtainen energiahinta. Mitä enemmän Kalle siis kuluttaa, sitä kalliimmaksi sähkölasku tulee. Älä siis anna sanan “kiinteä” hämätä, sillä kiinteys viittaa vain energiahintaan, ei itse sähkölaskun suuruuteen.
2. Vaikka sähköt olivat koko heinäkuun pois, sähkölasku oli silti 5€. Tämä siksi, että kiinteissä sähköissä on perusmaksu, joka laskutetaan joka kuukausi riippumatta siitä, paljon sähköä kuluu.
Kiinteässä sähkössä sähkön energiahinta on aina sama, mutta merkittäviäkin säästöjä voi tehdä olemalla kuluttamatta sähköä.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään perusmaksun vaikutusta kiinteähintaisen sähkösopimuksen loppusummaan:
Kalle ja Jani
Kallella ja Janilla on sama sähkösopimus, joissa on 6€:n kuukausittainen perusmaksu, mutta heidän kulutuksessa on suuria eroja. Näin perusmaksun suuruus näkyy heidän sähkölaskussaan:
Koska Kalle asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa ja hänen sähkönkulutuksensa on siksi myös korkea, perusmaksu on häviävän pieni osa koko sähkölaskua (alla olevan kuvan liila osa):
Jani sen sijaan asuu yksiössä ja hänen sähkönkulutuksensa on Kalleen verrattuna todella vähäistä, joten tuo 6€:n suuruinen perusmaksu onkin puolestaan iso osa koko sähkölaskua:
Matalan kulutuksen kodeissa kannattaa siis yleensä suosia sähkösopimuksia, jossa on pieni perusmaksu. Esimerkiksi 75%:n alennus katkaisisi Janin laskujen huippuja runsaasti:
Toisaalta, Kallen tapauksessa 75%:n alennus ei pienentäisi laskua prosentuaalisesti käytännössä ollenkaan:
Näin ollen korkean kulutuksen kodeissa kannattaa kiinnittää enemmän huomiota energianhintaan (snt/kWh), ja vähemmän huomiota perusmaksuun (€/kk).
Tämän esimerkin Kalle säästäisi enemmän jos sähkön energianhinta tippuisi vain 10%:lla: 75%:n perusmaksu alen sijaan:
Kuvasta näkee, että Kalle säästäisi jopa kymmeniä euroja kuussa ja yli 100€ vuodessa, jos valitsisi sopimuksen, jossa on 10% halvempi energianhinta, verrattuna sopimukseen, jossa on 75% pienempi perusmaksu.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään kiinteän-, hybridi-, ja pörssisähkösopimuksen hintaeroja samalla kulutuksella. Esimerkissä on käytetty oikeiden markkinoilla tarjolla olleiden sähkösopimusten hintoja, sekä 2023 toteutuneita todellisia pörssisähkön hintoja:
Kalle harkitsee hybridisähköä
Kalle haluaa uuden sähkösopimuksen. Hän harkitsee hybridisähkön, kiinteän sähkön ja pörssisähkön väliltä.
Ennen hankintaa hän haluaa nähdä millaisiin kustannuksiin eri sähkösopimukset ja kulutustottumukset johtavat. Kalle kuluttaa sähköä melko tasaisesti 24 kWh päivässä, mutta kykenee halutessaan ajoittamaan kulutustaan halvemmille tunneille.
Tarkastellaan tilannetta vuoden 2023 sähkön hintojen (ja Kallen kulutuksen) perusteella, jossa Kallella olisi ollut käytössä:
- Pörssisähkö epäoptimaalisella kulutuksella (sähkönkulutus iltaisin ja aamuisin)
- Hybridisähkö epäoptimaalisella kulutuksella
- Kiinteä sähkö
Näissä tapauksissa Kallen kuukausittaiset sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee, että:
- Hybridisähkö olisi ollut jatkuvasti hiukan kiinteää sähköä kalliimpi.
- Pörssisähkö olisi ollut kallein vaihtoehto vain sähkön markkinahintojen ollessa korkealla. Muuten pörssisähkö olisi ollut selkeästi halvin vaihtoehto.
Mutta tämä koski siis vain epäoptimaalista sähkön kulutusta.
Tämän lisäksi Kalle haluaa selvittää miten sähkölaskulle olisi käynyt huolellisella ja optimoidulla kulutuksella.
Tällöin sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee selvästi, että:
- Kiinteä sähkö olisi ollut kalliimpi kuin pörssi- tai hybridisähkö koko ajan.
- Sähkön markkinahintojen noustua hybridisähkö olisi ollut hiukan pörssisähköä edullisempaa.
- Toisaalta kesällä hybridisähkö olisi ollut lähes kaksi kertaa pörssisähköä kalliimpaa.
Toisin sanoen: Kalle olisi siis voinut säästää hybridisähköllä hiukan kiinteään sähköön verrattuna, jos hän olisi jaksanut optimoida kulutusta. Selvästi isoimmat säästöt olisivat tulleet kuitenkin optimoidulla pörssisähköllä.
Hybridisähkösopimus
Toiselta nimeltään kulutusvaikutuksellinen sähkösopimus, jonka hinnoittelu on ikäänkuin pörssisähkösopimuksen ja kiinteähintaisen sähkösopimuksen välimaasto. Sopimuksessa on sopimuksen tekohetkellä sovittu kiinteä kilowattituntikohtainen hinta, jonka päälle lisätään (tai siitä vähennetään) kulutusvaikutus. Näissäkin sopimuksissa on yleensä kuukausittainen perusmaksu.
Kulutusvaikutuksen avulla voit pienentää sähköstä maksamaasi hintaa ajoittamalla kulutustasi pörssisähkön edullisille tunneille ja välttämällä kulutusta kalliiden tuntien aikana.
Hybridisähkösopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein 12kk tai 24kk. Eri sähköyhtiöillä on tämän tyyppisille sopimuksille erilaisia nimityksiä.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Hybridisähkösopimuksissa sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta, jotka ovat:
- Kuukausittainen perusmaksu (€/kk)
- Sähköenergian kiinteä hintakomponentti, joka on sama kuukaudesta toiseen (snt/kWh)
- Sähköenergian kulutusvaikutus, joka vaihtelee kuukausittain kulutuksesi ajoituksesta riippuen (snt/kWh)
Tämä kulutusvaikutus voi olla joko positiivinen (eli sähkölaskua kasvattava) tai negatiivinen (eli sähkölaskua pienentävä). Käytännössä kulutusvaikutus vaihtelee useimmilla kulutusvaikutuksellisen sopimuksen omaavilla välillä -1,5 … + 3,7 snt/kWh. Keskimäärin kulutusvaikutus on vähän päälle +1 snt/kWh*.
*Numerot perustuvat Oomin todelliseen asiakasdataan.
Hybridisähkösopimuksen kuukausihinta lasketaan siis seuraavasti:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * (Kiinteä Energiahinta (snt/kWh) + Kulutusvaikutus (snt/kWh)) + Perusmaksu (€)
Negatiiviseen kulutusvaikutukseen pääset ajoittamalla sähkönkulutuksesi pääosin kuukauden sellaisille tunnneille, jolloin pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa alempi.
Posiitivisen kulutusvaikutuksen sen sijaan saat päinvastaisessa tilanteessa, kun sähkönkulutuksesi ajoittuu pääosin tunneille, jolloin sähkön pörssihinta on kuukauden keskiarvohintaa korkeampi.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään kiinteän-, hybridi-, ja pörssisähkösopimuksen hintaeroja samalla kulutuksella. Esimerkissä on käytetty oikeiden markkinoilla tarjolla olleiden sähkösopimusten hintoja, sekä 2023 toteutuneita todellisia pörssisähkön hintoja:
Kalle harkitsee hybridisähköä
Kalle haluaa uuden sähkösopimuksen. Hän harkitsee hybridisähkön, kiinteän sähkön ja pörssisähkön väliltä.
Ennen hankintaa hän haluaa nähdä millaisiin kustannuksiin eri sähkösopimukset ja kulutustottumukset johtavat. Kalle kuluttaa sähköä melko tasaisesti 24 kWh päivässä, mutta kykenee halutessaan ajoittamaan kulutustaan halvemmille tunneille.
Tarkastellaan tilannetta vuoden 2023 sähkön hintojen (ja Kallen kulutuksen) perusteella, jossa Kallella olisi ollut käytössä:
- Pörssisähkö epäoptimaalisella kulutuksella (sähkönkulutus iltaisin ja aamuisin)
- Hybridisähkö epäoptimaalisella kulutuksella
- Kiinteä sähkö
Näissä tapauksissa Kallen kuukausittaiset sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee, että:
- Hybridisähkö olisi ollut jatkuvasti hiukan kiinteää sähköä kalliimpi.
- Pörssisähkö olisi ollut kallein vaihtoehto vain sähkön markkinahintojen ollessa korkealla. Muuten pörssisähkö olisi ollut selkeästi halvin vaihtoehto.
Mutta tämä koski siis vain epäoptimaalista sähkön kulutusta.
Tämän lisäksi Kalle haluaa selvittää miten sähkölaskulle olisi käynyt huolellisella ja optimoidulla kulutuksella.
Tällöin sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee selvästi, että:
- Kiinteä sähkö olisi ollut kalliimpi kuin pörssi- tai hybridisähkö koko ajan.
- Sähkön markkinahintojen noustua hybridisähkö olisi ollut hiukan pörssisähköä edullisempaa.
- Toisaalta kesällä hybridisähkö olisi ollut lähes kaksi kertaa pörssisähköä kalliimpaa.
Toisin sanoen: Kalle olisi siis voinut säästää hybridisähköllä hiukan kiinteään sähköön verrattuna, jos hän olisi jaksanut optimoida kulutusta. Selvästi isoimmat säästöt olisivat tulleet kuitenkin optimoidulla pörssisähköllä.
Aika- / yösähkösopimus
Aika- / yösähkösopimus on lähes identtinen kiinteähintaisen sähkösopimuksen kanssa. Ainoana erona on, että sopimuksessa määritellään kaksi eri hintaa, nimittäin yö- ja päivähinta. Yöhinta on päivähintaa alhaisempi, joten maksat yöllä kulutetusta sähköstä vähemmän. Usein näissä sopimuksissa yöhintaa maksetaan klo. 22 – 07.
Nämäkin sopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein joko 12kk tai 24kk.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Aikasähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä yksinkertaisin heti kiinteähintaisen sopimuksen jälkeen. Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana. Aikasähkö on käytännössä kiinteä sähkösopimus, jossa sähköllä on yö- ja päivähinta. Yleensä eri hinnat ovat voimassa seuraavasti:
- Päivähinta (korkeampi hinta): klo. 07:00 – 22:00
- Yöhinta (matalampi hinta): klo. 22:00 – 07:00
Sopimuksen hinnoittelu perustuu siihen, että tyypillisesti öisin sähkön kysyntä on huomattavasti päivää matalammalla tasolla. Siitä seuraa myös alhaisempi sähkön pörssihinta. Näinollen myös sähköyhtiölle on järkevää myydä sähköä halvempaan hintaan yöllä, ja kalliimpaan hintaan päivällä. Samalla tällaiset sopimukset houkuttavat kuluttajia siirtämään kulutustaan yöaikaan, ja tällä on sähköverkkoa tasapainottava vaikutus.
Aikasähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus lasketaan näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden päiväkulutus (kWh) * Energian päivähinta (snt/kWh) + Kuukauden yökulutus (kWh) * Energian yöhinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Aikasähkösopimuksella voit siis säästää sähkölaskulla, jos kykenet ajoittamaan kulutustasi yölle. Tämä onnistuu esimerkiksi lämmittämällä käyttövesi yöllä, lataamalla sähköauto yöllä, ja / tai laittamalla astianpesukone ja pyykkikone päälle yöllä.
Aikasähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Sen avulla voi välttyä ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna, samalla kuitenkin hyötyen pörssisähköllekin ominaisesta halvemmasta sähkön hinasta yöaikaan. Toisaalta aikasähkösopimus tulee usein kuitenkin pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Alla olevassa esimerkissä vertaillaan aikasähkösopimuksen hintaa kiinteän- ja pörssisähkösopimuksen hintaan samalla kulutuksella ja kulutuksen ajoittamisella:
Kallen omakotitalo
Kalle asuu omakotitalossa, ja hän sähkönkulutuksensa ajoittuu seuraavasti:
- Sähköauton lataus ja käyttöveden lämmitys hoidetaan öiseen aikaan
- Muuten kulutus on tasaista ympäri vuorokauden
Kalle haluaa vertailla, miten kiinteä-, pörssi-, ja aikasähkösopimus vertaantuvat keskenään hänen kulutuksellaan:
Alla olevasta kuvaajasta näkee miten paljon kiinteä sähkö, aikasähkö, tai pörssisähkö maksaisi Kallen kulutuksella eri kuukausina. Esimerkissä on käytetty realistista kulutusta ja kulutuksen ajoitusta, oikeita markkinoilla tarjolla olevia sähkösopimuksia ja niiden hintoja, sekä vuoden 2023 toteutuneita pörssisähkön hintoja.
Koska suuri osa Kallen sähkönkäytöstä osuu yöaikaan, jolloin sekä pörssisähkö, että aikasähkö ovat halvimmillaan, kiinteä sähkösopimus olisi Kallen tapauksessa kallein.
Yösähkö tulee kiinteää sähkösopimusta säännöllisesti selvästi halvemmaksi, ja pörssisähkö vielä tätäkin halvemmaksi (poislukien joulukuu, jolloin pörssisähkö oli erityisen kallista). Nämä selittyvät sillä, että Kalle on onnistunut keskittämään kulutustaan hyvin yöaikaan, jolloin yösähkö on kiinteää sähkösopimusta halvempaa, ja pörssisähkö usein vielä yösähköäkin halvempaa.
Vaikka tässä on kyseessä vuoden 2023 dataa, monesti tällaisella kulutuksen ajoituksella tilanne on juurikin tämä. Aikasähkö tulee kiinteää sähköä halvemmaksi, ja pörssisähkö edelleen aikasähköä halvemmaksi.
Kausisähkösopimus
Myös kausisähkösopimus on lähes identtinen kiinteähintaisen sähkösopimuksen kanssa. Ainoana erona on, että sopimuksessa määritellään kaksi eri hintaa, nimittäin talviarkipäivähinta, ja muiden aikojen hinta. Talviarkipäivähinta (voimassa 1.11. – 31.3. klo 07 – 22) on näistä kalliimpi, kun taas muina aikoina sähköä saakin sitten halvemmalla.
Myös kausisähkösopimukset ovat määräaikaisia, ja kestävät yleensä joko 12kk tai 24kk.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Kausisähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä yksinkertaisin heti kiinteähintaisen sopimuksen jälkeen, ja hyvin samankaltainen aikasähkösopimuksen kanssa. Ainoa käytännön ero aikasähkösopimukseen verrattuna on kahden eri hinnan voimassaoloajat, jotka ovat yleensä:
- Talviarkipäivähinta (korkeampi hinta): voimassa 1.11.-31.3., ma-la klo 07-22
- Muiden aikojen hinta (matalampi hinta): voimassa 1.11.-31.3. ma-la klo 22-07, su koko päivän, 1.4.-31.10. koko ajan
Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana.
Huomaa, että samoin kuin aikasähkösopimuksessa, myös tässä sopimuksessa on halvempi hinta voimassa aina öisin, jopa talvella.
Sopimuksen hinnoittelu perustuu siihen, että tyypillisesti öisin ja kesällä sähkön kysyntä on talvipäiviä matalammalla tasolla. Siitä seuraa myös alhaisempi sähkön pörssihinta. Näinollen myös sähköyhtiölle on järkevää myydä sähköä kalliimpaan hintaan talviarkipäivinä, ja halvempaan hintaan muina aikoina. Samalla tällaiset sopimukset houkuttavat kuluttajia siirtämään kulutustaan alhaisemman kulutuksen ajoille, ja tällä on sähköverkkoa tasapainottava vaikutus.
Kausisähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus lasketaan näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden talviarkipäiväkulutus (kWh) * Energian talviarkipäivähinta (snt/kWh) + Kuukauden muiden aikojen kulutus (kWh) * Energian muiden aikojen hinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Kausisähkösopimuksella voit siis säästää sähkölaskulla, jos kykenet ajoittamaan kulutustasi muille ajoille kuin talviarkipäiville. Tällainen sopimus sopiikin hyvin esimerkiksi kesämökille mökkeilyn kausiluontoisuudesta johtuen.
Kausisähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Sen avulla voi välttyä ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna, samalla kuitenkin hyötyen pörssisähköllekin ominaisesta halvemmasta sähkön hinasta alhaisemman kysynnän aikoina. Toisaalta kausisähkösopimus tulee usein kuitenkin pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Alla olevassa esimerkissä vertaillaan aikasähkösopimuksen hintaa kiinteän- ja pörssisähkösopimuksen hintaan samalla kulutuksella ja kulutuksen ajoittamisella. Esimerkin aikasähkö vertautuu melko hyvin myös kausisähkösopimukseen:
Kallen omakotitalo
Kalle asuu omakotitalossa, ja hän sähkönkulutuksensa ajoittuu seuraavasti:
- Sähköauton lataus ja käyttöveden lämmitys hoidetaan öiseen aikaan
- Muuten kulutus on tasaista ympäri vuorokauden
Kalle haluaa vertailla, miten kiinteä-, pörssi-, ja aikasähkösopimus vertaantuvat keskenään hänen kulutuksellaan:
Alla olevasta kuvaajasta näkee miten paljon kiinteä sähkö, aikasähkö, tai pörssisähkö maksaisi Kallen kulutuksella eri kuukausina. Esimerkissä on käytetty realistista kulutusta ja kulutuksen ajoitusta, oikeita markkinoilla tarjolla olevia sähkösopimuksia ja niiden hintoja, sekä vuoden 2023 toteutuneita pörssisähkön hintoja.
Koska suuri osa Kallen sähkönkäytöstä osuu yöaikaan, jolloin sekä pörssisähkö, että aikasähkö ovat halvimmillaan, kiinteä sähkösopimus olisi Kallen tapauksessa kallein.
Yösähkö tulee kiinteää sähkösopimusta säännöllisesti selvästi halvemmaksi, ja pörssisähkö vielä tätäkin halvemmaksi (poislukien joulukuu, jolloin pörssisähkö oli erityisen kallista). Nämä selittyvät sillä, että Kalle on onnistunut keskittämään kulutustaan hyvin yöaikaan, jolloin yösähkö on kiinteää sähkösopimusta halvempaa, ja pörssisähkö usein vielä yösähköäkin halvempaa.
Vaikka tässä on kyseessä vuoden 2023 dataa, monesti tällaisella kulutuksen ajoituksella tilanne on juurikin tämä. Aikasähkö tulee kiinteää sähköä halvemmaksi, ja pörssisähkö edelleen aikasähköä halvemmaksi.
Pakettisähkössopimus
Pakettisähkösopimus on sähkösopimustyyppi, jossa maksat joka kuukausi kiinteän kuukausihinnan kulutuksestasi huolimatta.
Sopimuksessa on kuitenkin vuotuinen sähkönkulutuskatto (esim. 2000 kWh). Tämän rajan ylittyessä joudut maksamaan parhaimmillaan rajan ylittävästä kulutuksesta (yleensä kallista) kilowattituntikohtaista hintaa, tai pahimmillaan sopimussakkoa.
Pakettisähkösopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia, eli ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Paras sähkösopimus nyt
Monille kuluttajille paras sähkösopimus on joko pörssisähkö tai määräaikainen kiinteähintainen sopimus.
Pörssisähkö sopii parhaiten aktiivisesti sähkön hintoja seurailevalle kuluttajalle, joka voi myös ajoittaa kulutusta halvemmille tunneille ja hyväksyy hintariskit. Kannattaa muistaa, että pitkällä juoksulla pörssisähkö tulee halvimmaksi vaihtoehdoksi.
Määräaikainen sopimus taas sopii jos haluat kiinteän hinnan ilman yllätyksiä.
Vaikka pörssisähkö on pitkällä juoksulla edullisin, lyhyellä aikavälillä hinnat voivat vaihdella paljon. Määräaikainen sopimus tarjoaa vakautta ja voi olla järkevä valinta, jos sopimuksen saa halvaksi koetulla hinnalla.
💡Psst ! Jos asut kerrostaloyksiössä, sähkösopimuksella ei usein ole mitään väliä. Kannattaa hankkia vain sellainen soppari, jossa on mahdollisimman pieni perusmaksu.
Tämä siksi, että kerrostaloissa on kaukolämpö, jolloin energiaa ei mene sähkölämmitykseen ollenkaan. Lämmitys kun on suurin sähkösyöppö.
Toki jos yksiössäsi on sauna tai jatkuvalla käytöllä oleva lattialämmitys, on tilanne eri. Lämmitys vie aina valtavasti sähköä.
👉 Tee sähkön kulutusarvio tästä
Top 3 suosituimmat sopimukset juuri nyt
Tällä hetkellä sähkövertailijastamme menee eniten seuraavia sopimuksia:
| Sopimus | Hinta |
|---|---|
| 1. Hehku pörssisähkö | + marginaali 0,40 snt/kWh + perusmaksu 0 € 4 kk, sen jälkeen 3,90 €/kk |
| 2. Cheap Energy 3kk kiinteä | Hinta: 12,99 snt/kWh + perusmaksu 3,90 €/kk (3 kk jälkeen toistaiseksi voimassa oleva hintaan 10,99 snt/kWh + perusmaksu 4,90 €/kk.) |
| 3. Cheap Energy Pörssisähkö | + marginaali 0,41 snt/kWh + perusmaksu ensimmäiset 6 kuukautta 0 €, sen jälkeen 2,14 €/kk |
Pörssisähkö on halvin—pitkällä juoksulla
Jos haluaa päästä pitkällä juoksulla halvimmalla, kannattaa aina valita pörssisähkö. Tämä pätee vaikka kulutusoptimointia tai -ajoitusta ei tehdä!
Pörssisähkö on siksi edullisin sopimus ajan kanssa, että sähkö tulee suoraan pörssimarkkinoilta. Tällöin sähkön hinta vaihtelee joka tunti markkinahintojen mukaan, mutta on lähimpänä sähkön “oikeaa hintaa”. Pörssisähkö on siten “reiluin” sopimus, jossa ylimääräisiä kustannuksia ei ole muuta kuin pieni välityspalkkio ja kuukausittainen perusmaksu.
Toisaalta erityisesti talvisaikaan pörssisähkössä on monesti korkeita hintapiikkejä.
Tästä esimerkkinä alkuvuosi 2024, jolloin sähkön hinta oli yli 200 snt/kWh. Tällöin vähän tehokkaampi sauna saattoi kuluttaa jopa 100€ tunnissa.
Monet suurkulutuksiset kotitaloudet eivät välttämättä siedä tällaista riskiä. Tällöin kannattaa harkita kiinteää sähkösopimusta. Erityisesti talvikauden ajaksi, mutta yleisestikin jos näyttää, että sähkön hinnat vaihtelevat voimakkaasti.
Kiinteä sähkö vakuuttaa sähkölaskusi
Pörssisähkön hintapiikeiltä voi suojautua “vakuuttamalla” sähkösopimuksen vakiohintaiseksi, eli hankkimalla kiinteän määräaikaisen sähkösopimuksen.
Tämä toisaalta näkyy sähkösopimuksen hinnassa. Tämä siksi, että sähköä myyvä yhtiö joutuu ottamaan riskin myydessään sähköä vakiohintaan. Mikään ei nimittäin takaa, että yhtiö saa ostettua sähköä markkinoilta tulevaisuudessa halvemmalla kuin mitä sinulle myyvät.
Kiinteät sopimukset ovat usein huomattavasti pörssisähkön keskihintoja korkeampia.
Esimerkiksi kirjoitushetkellä (marraskuu 2024) vuoden sähkön keskihinta on ollut 6,32 snt/kWh. Silti esim. Hehkun 12kk:n sopimus maksaa nyt 9,15 snt/kWh. Tämä on siis noin 50% pörssisähkön keskihintaa korkeampi.
Kannattaako määräaikainen kiinteä sopimus nyt?
Määräaikainen sähkösopimus on hyvä valinta, koska sillä voi lukita sähkön hinnan pitkäksi ajaksi, jolloin kilpailutuksista ei tarvitse huolehtia, eikä hintaseurantaa auta tehdä.
Erityisesti jos talven hintapiikit hirvittää, kannattaa kokeilla 6kk:n kiinteää sähköä.
Monesti kiinteä määräaikainen sähkö onkin tavallaan “yleissähkö”, joka sopii kotiin kuin kotiin. Kyseessä ei siis missään tapauksessa ole huono vaihtoehto.
Omasta taskustani löytyy kuitenkin pörssisähkö.
Asustelen kaksiossa vaimoni kanssa, ja koen tämän selkeän ja pitkällä juoksulla edulliseksi tulevan sähkön parhaana vaihtoehtona. Ja näillä hinnoilla varmasti jatkankin tuolla polulla, mitä isompaan asuntoon muutan, sillä pörssisähköllä voi optimoida sähkölaskua kuluttamalla halpoina tunteina.
Toki pienessä kaksiossa kerrostalossa kulutus on niin pientä, että sopimuksella ei oikeastaan ole edes väliä, sillä perusmaksu ja siirtohinnat ovat itse asiassa kalliimmat kuin itse sähkö.
Kiinteän sopimuksen hinta perustuu sähköfutuureihin, joiden avulla sähköyhtiöt arvioivat sähkön hinnan kehitystä ja riskiä myydä tietyllä hinnalla.
Kiinteän sähkön nurja puoli on toki se, että sähkön markkinahinnat saattavat tulla alas, jolloin maksat sähköstäsi roimaa ylihintaa.
Entä kulutusvaikutuksellinen sopimus?
Markkinoiden uusi tulokas, eli hybridisähkö on noussut suosioon parin viimeisen vuoden aikana. Tämä sopimus on tietynlainen välimuoto pörssisähköstä ja kiinteästä sähköstä.
Kulutusvaikutuksellisessa sopimuksessa voit säästää ajoittamalla kulutuksen halvoille pörssisähkön tunneille. Lisäksi kulutusvaikutussopimusten perusmaksu on usein edullisempi.
Toisaalta kulutusvaikutus on hiukan hämäävä sopimusmuoto:
- Jos kulutat sähköäsi pääosin pörssisähkön kuun keskihintaa halvempina tunteina, saat madallettua laskuasi kuun lopuksi.
- Toisaalta jos kulutat keskihintoja kalleimpina tunteina, sähkölasku kasvaa.
Eli jos tarkkojan ollaan, et voi kulutushetkellä tietää laskeeko kulutus sähkölaskun hintaa vai ei. (Siinä mielessä yltä löytyvä kuvaaja on myös vähän hämäävä ja ei ihan täysin oikea tapa esittää hybridisopimuksia.)
Joka tapauksessa, hybridisähkö voi aiheuttaa hiukan päänvaivaa ja vaatii perehtymistä. Mutta se samalla kannustaa taloudelliseen kulutukseen ja optimointiin pörssisähkön tapaan.
Jos löydät edullisen kiinteän sopimuksen ja kulutuksesi tapahtuu päiväsaikaan, kiinteä sopimus voi olla parempi. Tämä siirtää hintariskin sähköyhtiölle, joten hintasi pysyy vakaana, vaikka sähkön markkinahinta nousisi.
Toisaalta jos haluat tehdä säästöjä ja voit ajoittaa kulutusta halvoille tunneille, hybridisähkö voi olla viisas valinta.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus pitää vaihtoehdot pöydällä
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on fiksu valinta, jos haluat seurata markkinatilannetta, etkä sitoutua pitkään määräaikaiseen sopimukseen.
Markkinoilta löytyy toistaiseksi voimassa olevia kiinteitä sähköjä ja pörssisähköjä, joten voit silti valita näiden kahden päätyypin väliltä.
Kiinteä toistaiseksi voimassa oleva sopimus on siitä kiva, että sähkön hintapiikit eivät aiheuta huolta, mutta toisaalta sähkön hintaa saatetaan nostaa (tai laskea) 30 päivän välein markkinatilanteen mukaan.
- Jos et halua sitoutua, mutta haluat vakaan hinnan, kannattaa ottaa toistaiseksi voimassa oleva kiinteä sähkö.
- Ja jos haluat ottaa joustavan pitkällä tähtäimellä edulliseksi tulevan sähkön, kannattaa ottaa pörssisähkö. Kuten aiemmin mainitsin, pörssisähköt ovat toistaiseksi voimassa olevia markkinahintasopimuksia.
Kannattaako nyt pörssisähkö?
Vuonna 2023 pörssisähkö oli edullisin sopimusmuoto verrattuna muihin toistaiseksi voimassa oleviin ja määräaikaisiin sopimuksiin.
Toisaalta vuonna 2022 se oli kalliimpi kuin aiemmin solmitut kiinteähintaiset sopimukset. Toki vuosi 2022 oli poikkeuksellinen, sillä sähkön hinnat olivat rajusti ennustettua korkeammat, ja kuka tietää mikäli saman kaltainen poikkeustilanne toistuu koskaan.
Pörssisähkö sopii kuluttajille, jotka seuraavat hintoja ja ajoittavat kulutustaan edullisiin tunteihin.
Pitkällä aikavälillä pörssisähkö tulee todennäköisesti edullisimmaksi, ellei määräaikainen sopimus lukittu juuri oikeaan aikaan. Edullisimmaksi siis myös silloin, kun kulutusoptimointia ei tehdä!
Paras sopimus on monen tekijän summa
Pitkällä juoksulla paras sähkösopimus on pörssisähkö.
Samalla on hyvä muistaa, että “parasta” ja “halvinta” sopimusta ei ole olemassakaan. Kaikki riippuu omasta kulutuksestasi ja mieltymyksistäsi.
- Määräaikainen sopimus antaa mielenrauhan ja kiinteän hinnan, mutta et voi hyötyä mahdollisista hinnanlaskuista.
- Pörssisähkö puolestaan voi olla pitkällä aikavälillä edullisin, etenkin jos voit ajoittaa sähkönkulutuksen halvemmille tunneille, mutta siihen liittyy myös hintariski.
Kesäasunnolle saattaa sopia kesäisin edullinen kausisähkö—paitsi jos talvellakin on lämmöt päällä.
Omakotitaloon sopii hyvin yökäyttöön lämmitykseen pörssisähkö, sillä yöhinnat ovat halvat. Toisaalta yösähkökin voi olla fiksu veto, jos haluaa kiinteän halvan yöhinnan.
Opiskelija saattaa selkeyden vuoksi tykätä pakettisähköstä, jossa sähköllä on joka kuukausi sama hinta.
Vaihtoehtoja siis löytyy ja kulutustottumuksia on moneen lähtöön. Kaikki riippuu sinusta ja sähkön käyttötarkoituksesta!
