Lyhyesti, Mbit/s tulee sanoista megabittiä sekunnissa, ja se kuvaa tiedonsiirron nopeutta. Mega on etuliite, joka tarkoittaa miljoonaa, kun taas bitti tulee englannin sanasta bit, joka taas tulee sanoista binary digit, eli binäärinen numero. Bitti lyhennetään usein myös sanan “bit” sijaan vain lyhenteellä “b”, eli Mb/s tarkoittaa samaa asiaa kuin Mbit/s.
Bitti on siis numero, jolla on yksi kahdesta mahdollisesta arvosta: 0 tai 1. Sen voi ajatella digitaalisen maailman pienimpänä mahdollisena tiedonjyväsenä, joita nokkelasti yhdistelemällä voi esittää melkeinpä mitä tahansa tietoa, kuten numeroita, tekstiä, kuvia, tai vaikka lempi elokuvasi.
Megabitti tarkoittaa siis miljoonaa bittiä, ja 1 Mbit/s kuvaa tiedonsiirtonopeutta jossa miljoona kappaletta ykkösiä ja nollia siirtyy sekunnissa.
Sanaa bitti voikin verrata selkokielen sanaan “numero”, joka tässä yhteydessä käytännössä tarkoittaa kymmenkantaista numeroa (0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, tai 9), kun taas bitti on kaksikantainen numero (0 tai 1).
Mikäs Sitten On Tavu?
Pakkaa sekoitta hieman lisää vielä sana “tavu”, joka on englanniksi “byte”, ja lyhennetään isolla “B”:llä. Harjaantumaton sekoittaa helposti bitin ja tavun, koska bitti lyhennetään usein “b” ja tavu “B”. Varsinkin suomalaisen päässä ja suussa “byte” ja “bit” kuulostavat herkästi samalta. Nämä termit tarkoittavat kuitenkin eri asioita. Aiemmin tavu koostui vaihtelevasta määrästä bittejä, mutta nykyään yksi tavu on vakiintunut tarkoittamaan kahdeksaa bittiä Voimmekin siis kirjoittaa: 1 B = 8 b.
Suomeksi tavu lyhennetään usein myös kirjaimella “t”, eli: 1 B = 1 t.
Tästä johtuen voi seurata monenlaisia sekaannuksia. Esimerkiksi: kauanko menee ladata 10 GB tietokonepeli 100 Mbit/s netillä (eli kansankielellä “sadan megan netillä”)? Voisi nopeasti kuvitella, että aikaa kuluu 100 sekuntia, sillä 10 GB = 10 000 MB ja 10 000 / 100 = 100, eikö vain? Tässä meni kuitenkin nyt bitit ja tavut sekaisin, ja todellisuudessa lataus kestää kahdeksan kertaa odotettua kauemmin.
Ja niin sittenhän on tietysti vielä se seikka, että sadan megan netti harvoin oikeasti lataa nopeudella 100 Mbit/s… Internetpalveluntarjoajan mainostama nopeus on suurin saavutettavissa oleva nopeus, johon harvoin päästään.
Miksi Sitten On Erikseen Bitti ja Tavu? Mihin Niitä Käytetään?
Niinkuin jo aiemmin mainitsin, bitti on pienin mahdollinen tiedonjyvänen, joko 0 tai 1. Se on digitaalisille tietokoneille fundamentaalinen datan yksikkö, ja siksi luonnollisesti hyödyllinen monissa konteksteissa.
Tavu sen sijaan on hieman isompi määrä tietoa, ja siksi sillä voi myös esittää monimutkaisempia konsepteja, kuten yksittäisiä kirjaimia, numeroita (suurempiakin kuin 0 ja 1), tai symboleita. Tästä syystä se on ihmisille helpommin ymmärrettävä tiedon määrän mittari.
Mihin Bittejä ja tavuja käytetään?
Bittejä käytetään usein tiedonsiirron nopeuden mittaamisen kontekstissa. Tästä esimerkkeinä vaikkapa internetin nopeuden tai tiedostojen siirron nopeuden mittaus / kommunikointi. Tällöin näkee usein artikkelin otsikon yksikön Mbit/s (tai Mb/s). Myös kbit/s ja Gbit/s (kb/s ja Gb/s) ovat yleisiä yksiköitä.
Tavuilla sen sijaan mitataan usein tiedon tallennusvälineiden, kuten kovalevyjen, SSD:eiden, muistitikkujen ja muistikorttien kapasiteetteja. Samoin myös esimerkiksi RAM muistin määrää mitataan yleensä tavuissa. Myös tiedostojen koot ilmoitetaan useimmiten tavuissa. Tällöin näkee yksiköitä kuten kB (suomeksi välillä kt), MB, GB ja TB (suomeksi välillä Mt, Gt ja Tt).
Etuliitteistä
Aiemmin esillä olleen megan (M), joka merkitsee miljoonaa, lisäksi on olemassa paljon muitakin etuliitteitä, jotka esiintyvät usein tiedonsiirron, tiedon tallennuksen, ja muutoinkin tietotekniikan kontekstissa. Yleisimpiin lukeutuu:
kilo, joka lyhennetään k ja tarkoittaa tuhatta eli numeroin 1 000 = 103
mega, joka lyhennetään M ja tarkoittaa miljoonaa eli numeroin 1 000 000 = 106
giga, joka lyhennetään G ja tarkoittaa miljardia eli numeroin 1 000 000 000 = 109
tera, joka lyhennetään T ja tarkoittaa biljoonaa eli numeroin 1 000 000 000 000 = 1012
peta, joka lyhennetä P ja tarkoittaa tuhatta biljoonaa eli numeroin 1 000 000 000 000 000 = 1015
Huomionarvoista on, että etuliitteissä on väliä käyttääkö isoa vai pientä kirjainta. Esimerkiksi etuliite “m” taroittaa milliä eli tuhannesosaa, kun taas “M” tarkoittaa megaa eli miljoonaa.
Miksi välillä kb on kuitenkin 1024 bittiä?
Lyhyesti käytännössä siksi, koska kymmenkantainen ja kaksikantainen numerojärjestelmä ovat hieman sekoittuneet. Näiden eron selkeyttämiseksi IEC julkaisi vuonnna 1999 standardin, jossa kahden potensseihin perustuville etuliitteille määrättiin omat nimet:
kibi = 1 024 eli 210 bittiä
mebi = 1 048 576 eli 220 bittiä
gibi = 1 073 741 824 eli 230 bittiä
tebi = 1 099 511 627 776 eli 240 bittiä
Nämä termit eivät kuitenkaan ole yleistyneet käytössä, jolloin hieman sekavasti käytetään kilobittiä tarkoittamaan kibi:ä, jne. Noh, eiväthän ne niin kaukana toisistaan ole.
