Säätövoima on sähköntuotantomekanismi, jolla varmistetaan, että sähköä tuotetaan juuri sen verran kuin sitä kulutetaan.
Säätövoima on myös oleennainen komponentti mahdollisisssa häiriötilanteissa sähkömarkkinoilla.
Miksi säätövoimaa tarvitaan lisää?
Suomessa sekä muualla Länsi- ja Pohjois euroopassa arvioidaan, että säätövoiman tarve kasvaa lähitulevaisuudessa.
Tämä siksi, että iso osa lämpövoimaan perustuvaa sähköntuotantoa poistuu markkinoilta. Tällöin nimittäin tuuli- ja aurinkoenergian osuus sähkössä kasvaa. Ja nämä energianlähteet ovat vaihtelevia, sillä ne riippuvat säästä.
Toki ihan pelkkä yhteiskunnan jatkuvasti kasvava sähkötarvekin vaikuttaa säätövoimaan.
Iso osa Suomen säätövoimasta tuotetaan joko vesivoimalla tai ostetaan muualta Pohjoismaista, joista saa hyvin säädettävää vesivoimaa.
Kun säätövoimalla tuotettu kapasiteetti on tarpeeksi korkea, voidaan sähkön aurinko- ja tuulivoimatuotantoa kasvattaa ilman, että sähköverkon toiminta ja luotettavuus olisi vaarassa.
Kysynnänjousto ratkaisee
Pelkkä säätövoima ei ainakaan tässä vaiheessa riitä ratkaisemaan energiaongelmia, kuten sähkön hintahuippuja tai muita virhetilanteita sähköverkossa.
Oleennaista on, että kysyntäjousto on myös kunnossa. Kun kysynnässä joustetaan, säätövoiman tarve laskee.
Yksi esimerkki kysyntäjoustosta on Fingrid, joka ohjailee teollisuuden suuria sähkökuormia, ja näin ollen pystyy häiriötilanteissa nopeasti rajoittamaan kysyntää halutulle tasolle tilapäisesti.
Säätövoiman tulevaisuus
Säätövoimaa kehitetään jatkuvasti. Vesipohjaisen säätövoiman lisäksi esimerkiksi pumppuvoimaa kehitetään jatkuvasti, joka on yleinen sähkön varastoimisen muoto. Tällainen on esimerkiksi suunnitteilla Kemijoki Oy:n toimesta.
Suomessa luonnonvarat ovat vähäiset ja korkeuserot niin pienet, että pumppuvoimalaitosten mahdollisuudet ovat vähäisiä.
Suomessa on toki muitakin varastointitekniikoita kehitteillä. Varastoinnissa on mahdollisuutensa, mutta lähivuosina kaupalliseen käyttöön soveltuvia ratkaisuja ei ole tulossa.
