Nodesk

Sähköfutuurit – Mitä ne ovat?

Oletko kenties selvittelemässä miten sähkön hinta tulee kehittymään tulevaisuudessa, ja törmäsit termiin sähköfutuuri (tai johonkin sen muunnokseen)? Tulit oikeaan paikkaan!

Jos kaipaat tarkempaa selitystä, niin jatka lukemista. Tässä artikkelissa selitän mitä tällä termillä tarkoitetaan juurta jaksaen!

Sähkön hinnoista puheen ollen, kannattaa muuten vertailla sähkösopimusten hintoja kattavalla hintavertailutyökalullamme ja tarkistaa voisitko säästää sähkölaskussa. Vertailu tapahtuu sekunneissa. Syötä vain arvio vuosikulutuksestasi, ja klikkaa “Vertaile sähkösopimuksia”!

Futuurit yleisesti

Futuurit ovat eräs johdannaissopimusten (johdannaisten) tyyppi. Johdannaiset ovat rahoitusvälöineitä, joiden arvo perustuu jonkin kohde-etuuden (kuten vaikkapa osake tai jokin hyödyke, vaikka öljy tai sähkö) arvvon. Johdannaiset ovat sopimuksia, jossa sovitaan jostakin tulevaisuudessa toteutettavasta kaupasta.

Esimerkki: Sähköä kuluttajille myyvä yhtiö on tehnyt sähkösopimuksia kiinteään 10 snt/kWh hintaan. Yhtiö arvioi sopimusasiakkaiden käyttävän noin 10 000 kWh sähköä joulukuun 20. päivänä.

Yhtiö haluaa suojautua sähkön spot-hinnan vaihteluiden aiheuttamilta riskeiltä, joten se tekee sähkön tuottajan kanssa futuurisopimuksen, jossa sovitaan, että yhtiö ostaa sähkön tuottajalta 10 000 kWh sähköä hintaan 9 snt/kWh joulukuun 20. päivänä.

Näin sähköä kuluttajille myyvä yhtiö voi suojautua pörssiähkön hintojen nousun riskiltä. Vastaavasti sähkön tuottaja suojautuu hintojen laskun riskiltä.

Käytännössä sähkön vähittäismyyjät ostavat tällaisia futuureja tekemiensä sopimusten aikajaksoille kaikkien asiakkaidensa arvioudun sähkönkulutuksen kattamiseksi. Oikeastaan sähkösopimuksen hinta muodostuukin, kun näiden futuurien hintaan lisätään myyjän marginaali ja perusmaksu.

Johdannaiset jaetaan usein kahteen päätyyppiin, jorka ovat termiini ja optio. Näiden välinen ero on niiden sitovuudessa; termiinin tapauksessa sopimuksen molemmat osapuolet sitoutuvat ehtojen mukaisen transaktion toteutukseen, kun taas option tapauksessa vain myyjä antaa sitovan lupauksen. Option tapauksessa ostaja voi siis vapaasti päättää toteutetaanko transaktio.

Futuuri on siis edellisen perusteella termiini, sillä sekä ostaja että myyjä sitoutuvat transaktioon. Futuuri onkin itseasissa sellainen termiinin tyyppi, joka on julkisen kaupankäynnin kohteena. Termiinin (ja siten myös futuurin) ehdoissa sovitaan aina ainakin:

  • Kohde-etuus, jota termiini koskee
  • Kohde-etuuden määrä
  • Termiinin toteutusajankohta, eli milloin transaktio toteutetaan
  • Termiinin hinta, eli hinta jolla transaktio toteutetaan
  • Toimitusehdot, jotka määräävät miten transaktio toteutetaan (fyysinen toteutus tai rahatoteutus)

Termiini voidaan toteuttaa fyysisenä toteutuksena tai rahatoteutuksena. Fyysisessä toteutuksessa kauppa toteutetaan konkreettisesti, eli myyjä toimittaa sovitun määrän kohde-etuutta ostajalle toteutusajankohtana, ja ostaja maksaa myyjälle sovitun hinnan. Rahatoteutuksessa sen sijaan kauppaa ei konkreettisesti toteuteta, vaan toteutusajankohtana tappiolle jäänyt osapuoli maksaa voitolle jääneelle osapuolelle termiinin arvon.

Termiinin arvo on sopimuksen solmimishetkellä aina 0, joten termiiniä solmittaessa kumpikaan osapuoli ei maksa toiselle mitään. Kun kohde-etuuden spot-hinta kuitenkin vääjäämättä vaihtelee ennen toteutusajankohtaa, myös termiinille syntyy nollasta poikkeava hinta.

Esimerkiksi aiemmassa esimerkissä, jossa sovittiin 10 000 kWh sähkön kaupasta hintaan 9 snt/kWh, termiinin arvo määräytyy toteutusajankohdan sähkön spot-hinnan mukaan. Jos sähkön spot- hinta olisi esimerkiksi 11 snt/kWh kyseisenä ajankohtana, olisi termiinin arvo 10 000 kWh * (11 snt/kWh – 9 snt/kWh) = 200€. Jos siis esimerkin futuuri toteutettaisiin rahatoteutuksena, maksaisi sähkön tuottaja 200€ sähkön vähittäismyyjälle.

Mutta miksi tällaisia futuureja ja muita johdannaisia on / mihin niitä käytetään?

Syitä on käytännössä kaksi, joista toisen jo mainitsinkin. Ensimmäinen on olemassa olevien riskien pienentäminen suojautumalla tulevaisuuden hinnan muutoksilta. Näin sekä sähköä ostava että myyvä yhtiö toimivat aiemmassa esimerkissä. Vastaavasti vaikkapa kuparia kaivava kaivosyhtiö voi suojautua kuparin hinnan laskuilta solmimalla futuureja.

Toinen syy on taloudellisen voiton tavoittelu spekulatiivisilla sijoituksilla. Jos sijoittaja esimerkiksi arvelee jonkin osakkeen arvon laskevan tulevaisuudessa, hän voi hyötyä tilanteesta ostamalla myyntioptioita.

Sähköfutuurit, kauppapaikka, ja vaikutukset

Sähköfutuurit ovat siis futuureja, joiden kohde-etuus on nimenomaan sähköenergia. Sähköfutuureilla käydään kauppaa NASDAQ Commodities -pörssin futuurimarkkinoilla. Näissä sähköfutuureissa sähkön hinta kiinnitetään aina tietyksi ennalta määritetyksi ajanjaksoksi. Tarjolla on futuureja, jotka kiinnittävät hinnan kuukaudeksi, neljännesvuodeksi, vuodeksi, tai jopa useaksi vuodeksi.

Futuurisopimuksissa määriteltävä termiinin hinta määräytyy sen mukaan, mikä on markkinoiden näkemys keskimääräisestä sähkön spot-hinnasta futuurin käsittämällä ajanjaksolla. Tämä markkinoiden näkemys on hyvin moniulotteinen, ja siihen vaikuttaa mm. sääennusteet, ennusteet eri sähkömuotojen (esim. ydinnvoima) saatavuudesta, ennusteet käynnissä olevien konfliktien kehityksestä, ja niin edelleen.

Sähköfutuurit myös välttämättä vaikuttavat suoraan sähköenergian hintaan, mutta vaikutus on monimutkainen. Spekulaatio tulevista hinnoista voi luoda hintoja nostavaa tai laskevaa painetta. Toisaalta futuurit voivat myös toimia tasapainottavana tekijänä energian hinnoille, vähentäen hintojen vaihtelua.

Koska futuurisopimuksia tehtäessä pyritään ennustamaan hintoja tulevaisuudessa mahdollisimman tarkasti, ja lisäksi nämä solmitut futuurit vielä itsessään vaikuttavat hintoihin, voi futuurien hintoja käyttää arviona tulevista sähkön spot-hinnoista. Tämä lieneekin sähköfutuurien käytännöllisin seikka tavalliselle tallaajalle, joka ei itse käy kauppaa NASDAQ Commodities -pörssissä.