Nodesk

Sähkösanaston ABC | Opi kaikki oleelliset termit

Kuulostaako kilowattitunti, marginaali, perusmaksu tai pörssisähkö siansaksalta? Ei hätää! Tästä artikkelista löydät kaikki oleelliset sähköön ja sähkösopimuksiin liittyvät termit lyhyesti ja ytimekkäästi selitettynä aakkosjärjestyksessä!

Suosittelen käyttämään Ctrl+V näppäinyhdistelmää Windowsilla tai Command+V Macilla (tai hakuominaisuutta mobiililaitteilla) löytämään oikeat termit helposti ja nopeasti!

⚡ VALITSE HALVIN SÄHKÖ

Vertaile Suomen halvimmat sähkösopimukset sekunneissa.

TermiSelitys
Aikasähkö / yösähköAikasähkö (toiselta nimeltään yösähkö), on sähkösopimustyyppi jossa on en eri energianhinta päivällä (esim. 07-22) ja yöllä (esim. 22-07). Näissä sähkösopimuksissa sähkö on öisin halvempaa kuin päivällä, joten ne sopivat sellaisille kuluttajille, jotka kykenevät joittamaan kulutustaan huomattavasti yöaikaan.

Lue lisää aikasähköstä täältä.
Alkuperätakuu / alkuperätodennettu sähköTälla tarkoitetaan viranomaisten valvomaa todistetta ostamasi sähkön tuotantotavasta. Alkuperätakuujärjestelmä siis mahdollistaa asiakkalle sähkön tuotantotavan valinnan.

Käytännössä ei ole mahdollista jakaa esim. vain uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä siitä maksaneiden pistorasiaan. Tästä syystä sähköyhtiöt ostavat alkuperätakuita kattamaan asiakkaidensa kuluttaman alkuperätaatun sähkön laskennallisesti.
Aluehinta ja aluehintaero / SYHELFUTBL / EPADPörssisähkölle määritetään tunti- ja aluekohtaiset hinnat sähköpörssi Nord Poolissa. Yhteensä Nord Pooliin kuuluu parisenkymmentä eri aluetta pohjois- ja länsi Euroopassa, joille kaikille määrittyy eri hinnat. Suomi on yksi näistä hinta-alueista, joten koko Suomessa on sama pörssisähkön hinta, kun taas esim. Ruotsissa hinta-alueita on peräti neljä.

Sähköpörssissä käytävän kaupan seurauksena alueille muodostuu eri aluehinnat, ja näin myös aluehintaerot. Eri alueiden eri hintaa selittää mm. alueiden välisten siirtoverkkojen kapasiteetin rajallisuus. Tarkalleenottaen aluehintaero lasketaan aluehinnan ja kaikkien hinta-alueiden aluehintojen keskiarvon erotuksena.

SYHELFUTBL on nimitys suomen aluehintaerolle.

EPAD (Electricity Price Area Difference) on englanninkielinen termi, joka on lähellä aluehintaeroa. Se lasketaan systeemihinnan ja aluehinnan erotuksena.
AmpeeriAmpeeri on yksikkö jolla mitataan sähkövirran suuruutta.
Aurinkoenergia / -sähköAurinkoenergialla tai -sähköllä tarkoitetaan auringon säteilyenergiasta hyötykäyttöön kerättyä energiaa. Tämä voidaan tehdä aurinkokeräimellä tai aurinkopaneelilla. Aurinkoenergia on uusiutuva ja ekologinen energialähde.
AurinkokeräinLaite, joka muuntaa auringon säteilyenergian lämmöksi ja kerää sen hyötykäyttöä varten.
AurinkopaneeliAurinkopaneeli on laite, joka muuntaa auringon säteilyenergiaa sähköenergiaksi puolijohteista valmistetuilla aurinkokennoilla, jotka puolestaan hyödyntävät valosähköitä ilmiötä.
BioenergiaBioenergialla tarkoitetaan biomassaa, kuten puuta, biojätteitä ja peltokasveja polttamalla tuotettavaa energiaa. Bioenergia on hiilidioksidineutraalia, sillä hiilidioksidi joka vapautuu poltettaessa on ensin sitoutunut biomassan kasvaessa. Se ei siis lisää hiilidioksidipäästöjä, ja siksi luokitellaan ympäristöystävälliseksi energianlähteeksi. Bioenergia on myös uusiutuvaa.
Energian hintaEnergian hinnalla tarkoitetaan sähköenergiasta maksettavaa hintaa, joka mitataan yleensä senteissä kilowattituntia kohden (snt / kWh).
EnergialähdeTällä termillä tarkoitetaan asiaa tai ilmiötä, josta energiaa saadaan otettua hyötykäyttöön. Esimerkiksi öljy, maakaasu, tuuli ja auringon valo ovat energialähteitä.
ForwardForward on sähkön johdannaismarkkinoiden tuote, joka on sopimus tulevaisuudessa tehtävästä kaupasta.
Fossiilinen polttoaineMaaperään pitkän ajan kuluessa varastoitunut eloperäinen polttoaine. Fossiilisia polttoiaineita ovat esimerkiksi öljy, kivihiili ja maakasu.
Fyysiset markkinatTällä tarkoitetaan fyysisen sähkön markkinoita, jossa tuottajat ja ostajat käyvät kauppaa Nord Pool -sähköpörssissä fyysisen sähkön toimittamisesta kuluttajille yhden vuorokauden aikajänteellä. Tämä eroaa johdannaismarkkinoista, jossa kauppaa käydään pidemmällä aikajänteellä ja fyysisen sähkön sijaan sähköjohdannais tuotteilla.
HakePuusta hakattujen puupalasten seos, jota voidaan käyttää biomassana bioenergian tuottoon, tai myös raaka-aineena vaikkapa sellun tai lastulevyn valmistukseen.
HiilidioksidiHiilidioksidi on merkittävin ilmastonmuutosta ajava kasvihuonekaasu.

Hiilidioksidi on molekyyli, joka muodostuu yhdestä hiiliatomista ja kahdesta happiatomista. Se on tavanomaisissa olosuhteissa olomuodoltaan kaasu, ja sitä syntyy mm. kun poltetaan lähes mitä tahansa, kuten fossiilisia polttoaineita.
Hiilidioksidivapaa sähköSähkö, jonka tuotannosta ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä. Tällaisia tuotantotapoja ovat mm. aurinkovoima, tuulivoima, vesivoima sekä ydinvoima.
HiilijalanjälkiKertoo kuinka paljon jonkin toimijan (henkilö, yhdistys, yritys tms.) toiminnasta syntyy kasvihuonekaasuja. Se lasketaan yleensä joko jollekkin aikavälille (esim. yhdelle vuodelle), tai koko elinkaarelle.
HimmenninLaite, jota käytetään valaisimen kirkkauden säätämiseen.
HintasuojausSähkön ostajan riskienhallintatekniikka. Se toteutetaan ostamalla sähköfutuureja, joilla varmistetaan sähkön hinta tulevaisuudessa.
HuoltovarmuusSähkön huoltovarmuudella tarkoitetaan sen tuottamisen, siirtämisen ja jakelun turvaamista normaalista poikkeavassa tilanteessa. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta voi olla vaikkapa luonnonkatastrofi tai onnettomuus. Huoltovarmuus termiä käytetään ja vastaavia toimintaperiaatteita noudatetaan toki muillakin kuin energia-alalla.

Lisätietoa huoltovarmuudesta löydät tämän linkin takaa.
Hydrologinen balanssiHydrologinen balanssi on suure, joka kuvaa vesivoimaloiden altaisiin, lumeen ja maaperään sitoutuneen veden energiamäärää verrattuna pitkän aikajänteen keskiarvoon.
HyötysuhdeHyötysuhde kertoo johonkin laitteeseen tai prosessiin sisään syötetyn energian määrän ja hyödynnetyn energiamäärän suhteen.

Esimerkiksi vesivoimalassa hyötysuhde tarkoittaa sitä osaa veden potentiaalienergiasta, jonka voimalaatos saa muunnettua hyödynnettäväksi sähköenergiaksi.

Mitä korkeampi hyötysuhde on, sitä tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin laite / prosessi toimii.
JakeluverkkoJakeluverkot ovat sähköverkkoja, jotka ovat liitettynä Suomen kantaverkkoon, ja ne siirtävät sähköä alueellisesti. Useimmiten jakeluverkot yhdistyvät kantaverkkoon 110 kV jännitetasolla, ja operoivat itse 110 – 0,4 kV jännitetasolla. Kotitaloudet ovat liitettyinä jakeluverkkoon. Teollisuus, kaupat, palvelut, maatalouslaitokset ja muu kulutus ovat liitettyinä joko jakeluverkkoon tai kantaverkkoon tapauskohtaisesti.
JakeluverkonhaltijaYhtiö, jokoa omistaa ja hallinnoi jakeluverkkoa.
JakorasiaSähkötekniikassa rasia, jonka sisällä tehdään kolmen tai useamman johdon keskinäisiä kytkentöjä. Eri asia kuin jatkojohto.
JatkojohtoSähköjohto joka liitetään pistorasiaan, ja toisesta päästä löytyy yksi- tai monikoskettiminen pistorasia.
Johdannaiset / futuurit / sähköjohdannaiset / sähköfutuuritSähköjohdannaiset eli sähköfutuurit ovat sopimuksia, joissa sovitaan sähkön ostamisesta ja myymisestä etukäteen tiettyyn hintaan. Futuurien hinnat kuvaavat markkinoiden näkemystä sähkön hinnasta tulevaisuudessa. Sähköfutuurikauppaa käydään NASDAQ Commodities pörssissä.

Lue lisää sähköfutuureista tämän linkin takaa.
JohdannaismarkkinatNASDAQ Commodities -pörssissä käydään kauppaa sähköjohdannaisilla. Tätä markkinaa kutsutaan johdannaismarkkinaksi.
Johdin / sähköjohdinSähkön johtamiseen käytettävä yksittäinen esine, esim. lanka, tanko, tai kisko. Yleensä valmistettu metallista. Voi olla joko eristetty tai paljas.
JouleSI-järjestelmän mukainen energian yksikkö. Joule on melko pieni, ja siksi usein näkee kilojouleja (kJ) tai megajouleja (MJ). Sähköenergiaa mitatessa käytetään usein kilowattitunteja (kWh) joulejen sijaan. 1 kilowattitunti vastaa 3,6 megajoulea.
JänniteJännite on kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero, joka mittaa energian määrää per varaus. Se ilmaisee, kuinka paljon työtä tarvitaan varauksen siirtämiseksi pisteestä toiseen ja mitataan volteissa (V).
KantaverkkoKantaverkko on Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämä ja hallinnoima sähköverkko. Se on suurjännitteinen (110 kV – 400 kV) silmukoitu runkoverkko, johon suuret voimalaitokset, tehtaat sekä jakeluverkot liittyvät. Suomen kantaverkon voimajohtojen yhteispituus on noin 14 500 km ja yli 120 sähköasemaa.
KausisähköKausisähkö on sähkösopimustyyppi, jossa on kaksi eri hintaa: talvipäivivien hinta, ja muun ajan hinta. Talvipäivän hinta on muiden aikojen hintaa kalliimpi, ja se on voimassa 1.11. – 31.3. ma – la klo 07:00 – 22:00. Kausisähkösopimukset soveltuvat kohteisiin, joissa sähkön kulutus keskittyy enimmäkseen kesään, kuten maatiloilla ja kesämökeillä.

Lue lisää kausisähköstä tämän linkin takaa.
KestosopimusKestosopimus on sähkösopimustyyppi, jolle asiakkaat päätyvät, kun heidän määräaikainen sopimus loppuu, mutta he eivät uusi sopimustaan. Kestosopimukset ovat voimassa toistaiseksi, ja sähköyhtiö voi muuttaa sen hintaa halutessaan.
Kiinteähintainen sähkösopimusSähkösopimustyyppi, joka on nimensä mukaan kiinteähintainen, eli hinta on sama koko sopimuskauden ajan. Tällaisiin sopimuksiin liittyy myös (yleensä vuotuinen) sähköenergian käytön rajoitus.

Välillä tätä termiä käytetään myös sopimuksista, joissa energianhinta on vakio. Tällöin siis sähkölaskun hinta vaihtelee kulutuksesi mukaan, mutta kilowattituntikohtainen hinta pysyy sopimuskauden ajan vakiona.
Kulutusjousto / kysyntäjoustoKulutusjousto tarkoittaa sähkönkulutuksen siirtämistä pois tunneilta, jolloin sähkö on kallista ja kysyntä on korkealla tarjontaan verrattuna. Usein tällaisia aikoja ovat esimerkiksi illat, kun ihmiset tulevat töistä kotiin ja laittavat useita sähkölaitteita päälle. Tämä auttaa tasapainottamaan sähköverkkoa ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Pörssisähkösopimuksella tai kulutusvaikutuksellisella sähkösopimuksella sähkön käyttäjä myös säästää rahaa sähkölaskussaan kulutusjoustolla. Kulutusjousto on siis työkalu, jolla sähkön kulutusta leikataan sähkön hintapiikkien aikana.

Kysyntäjousto on toinen nimi kulutusjoustolle.
KulutusvaikutusJoissakin sähkösopimuksissa sähkölaskun hinta muodostuu kiinteästä energiahinnasta, kulutusvaikutuksesta ja marginaalista. Kulutusvaikutus on hintakomponentti, joka riippuu kulutuksen ajoituksesta ja se voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Kulutusvaikutus on negatiivinen, jos kulutus ajoittuu pääosin sellaisille tunneille, jolloin pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa alempi. Päinvastaisessa tilanteessa kulutus keskittyy kuukauden keskiarvoa kalliimmille tunneille, ja kulutusvaikutus on positiivinen.

Kulutusvaikutuksellisissa hybridisähkösopimuksissa asiakas voi siis vaikuttaa sähköstä maksamaansa hintaan kulutusta ajoittamalla. Tällaiset sopimukset kannustavat kulutusjoustoon.

Lisää kulutusvaikutuksesta voit lukea tämän linkin takaa.
kW , MW, GW / kilo-, mega-, tai gigawattiWatti (W) on tehon SI yksikkö, ja yksi watti tarkoittaa yhden joulen energiankulutusta / -tuottoa sekunnissa. Kilowatti / 1 kW = 1000 W, ja se vastaa esim. tyypillisen sähköpatterin tehoa. Megawatti / 1 MW = 1000 kW, ja se vastaa esim. keskikokoisen tuulivoimalan huipputehoa. Gigawatti / 1 GW = 1000 MW, esim. Olkiluodon ydinvoimalan reaktori 3:n täysi teho on 1,6 GW.
kWh, MWh, GWh / kilo-, mega- tai gigawattituntiKilowattitunti (kWh), megawattitunti (MWh) ja gigawattitunti (GWh) ovat kaikki energian yksiköitä, joita käytetään lähinnä sähköenergian mittaamiseen. Kuten nimestä voi päätellä, kilowattitunti tarkoittaa kilowatin tehon käyttöä tunnin ajalta (ja vastaava pätee myös mega- ja gigawatille).

Lue lisää näistä tämän linkin takaa.
KytkinSähkövirtapiirin komponentti, jolla katkaistaan tai kytketään virtapiiri. Esim. valokatkaisijat ovat kytkimiä.
KäyttöasteKäyttöaste tarkoittaa vuotuisten käyttötuntien suhdetta vuoden kokonaistuntimäärään. Se siis kertoo kuinka suuren osan ajasta jokin laite / laitos / tms. on käytössä.
KäyttöpaikkaPaikka, jossa sähköä käytetään. Se voi olla esimerkiiksi koti, tehdas tai kauppa.
MarginaaliSähkösopimuksen marginaali on sähkön myyjälle jäävä osuus sähkön myyntihinnasta. Sitä voisi kutsua myös välityspalkkioksi.

Lue lisää sähkösopimuksen marginaalista tämän linkin takaa.
MyyjänvaihtoMyyjänvaihto tarkoittaa yksinkertaisesti sähkön myyjän vaihtoa yhtiöstä A yhtöön B. Myyjänvaihdon jälkeen saat ja maksat sähkölaskut eri yhtiölle kuin aiemmin.
Määräaikainen sopimusMääräaikainen sopimus on sellainen sopimus, joka tehdään tietyksi, ennalta määrätyksi ajaksi. Sopimuksen kesto voi olla esimerkiksi 3, 6, 12 tai 24 kuukautta kerrallaan. Määräaikainen sähkösopimus solmitaan tietyllä hinnalla, ja tämä hinta ei muutu sopimuskauden aikana. Sopimus sitoo sekä asiakasta että myyjää. Sopimus purkautuu vain pois muutettaessa, sillä sähkösopimukset ovat asuntokohtaisia.
NASDAQ CommoditiesNASDAQ Commodities on kauppapaikka, jossa käydään mm. sähköjohdannaisten eli futuurien kauppaa. Siellä kohtaavat sähkön tuottajat, sähkön myyjät, teollisuus ja välittäjät, ja siellä määrittyvät futuurien hinnat kuvaavat markkinoiden näkemystä sähkön hinnan kehityksestä tulevaisuudessa.
Nord Pool SähköpörssiEuroopan suurin fyysisen sähkön kauppapaikka. Nord Poolissa määräytyy tuntikohtaiset sähkön pörssihinnat, ja kauppaa käydään vuorokauden aikajänteellä fyysisen sähkön toimittamisesta kuluttajille.
OikosulkuOikosulku on sähköpiirin vikatilanne, jossa sähkövirta kulkee odottamattoman, hyvin pienen vastuksen reitin kautta, ohittaen normaalin sähköpiirin osat. Tämä voi aiheuttaa suuren virran virtauksen, joka voi johtaa ylikuumenemiseen, tulipaloon tai vaurioittaa sähköjärjestelmän laitteita ja komponentteja.
PerusmaksuPerusmaksu (välillä myös kuukausimaksu) on sähkösopimuksissa sähköyhtiölle maksettava kiinteä kuukausittainen summa. Tämä summa ei riipu kulutuksesta, ja on joka kuukausi saman suuruinen.
PäästökauppaEU:ssa hiilidioksidipäästöjä tuottavat laitokset ovat veilvoitettuja omistamaan tuottamiaan päästömääriään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Päästökaupalla tarkoitetaan näiden oikeuksien ostamista ja myymistä. Suomen päästökauppaviranomainen on Energiavirasto.

Päästökauppa on keino alentaa kasvihuonepäästöjä.
PäästöoikeusPäästöoikeus on kasvihuonekaasupäästöjen lupa. Niillä käydään päästökauppaa EN:n laajuisilla markkinoilla. Suomen päästökauppaviranomainen on Energiavirasto.
PörssisähköPörssisähköllä, jota kutsutaan myös markkinasähköksi ja spot-sähköksi, tarkoitetaan sähkösopimuksia, joissa sähkön tunneittain vaihtuva hinta määräytyy Nord Pool sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämän pörssihinnan lisäksi pörssisähkösopimuksissa maksat myös sähköyhtiön marginaalin, joka koostuu useimmiten kuukausimaksusta sekä kilowattituntikohtaisesta marginaalista.

Voit lukea lisää pörssisähköstä tämän linkin takaa.
Spot-kauppa ja Spot-hinta / markkinahintaSähköpörssi Nord Poolissa käydään spot-sähkökauppaa vuorokauden pituisissa jaksoissa aina yhksi vuorokausi tulevaisuuteen. Seuraavan päivän kaupat tehdään päivittäin klo 13 mennessä.

Spot-hinta / markkinahinta on tässä kaupankäynnissä kysynnän ja tarjonnan mukaan määrittyvä hinta.
SulakeSähkötekniikan komponentti, joka katkaisee virtapiirin ylikuormitus- tai vikatilanteissa. Tarkoituksena on suojata sähköpiirejä ja vähentää ylikuormasta ja vioista aiheutuvia vahinkoja ja onnettomuuksia.
Systeemihinta / ENOFUTBLSysteemihinta on sähköpörssi Nord Poolissa määrittyvä sähkön energiahinta, joka ei huomioi sähkön tuotanto- tai kulutuspaikkaa, eikä sähkönsiirron rajoituksia. Se lasketaan kaikkien hinta-alueiden keskiarvohintana.

ENOFUTBL on toinen nimitiys systeemihinnalle.
SähköSähkö on sähkövarauksiin liittyvä luonnonilmiö. Yleensä arkikielessä sanalla sähkö tarkoitetaan sähkövirtaa, joka puolestaan tarkoittaa varattujen hiukkasten (usein elektronien) liikettä / virtaa sähkökentässä. Sähkökentän aikaansaa sähköinen potentiaaliero eli jännite.

Sähkövirran lisäksi voidaan sanalla tarkoittaa myös ns. staattista sähköä, mikä puolestaan tarkoittaa johonkin kappaleeseen varautunutta nettosähkövarausta, joka voi purkautua sähköiskuna.
SähköenergiaKertoo jonkin ajan kuluessa sähkönä tuotetun / kulutetun / siirretyn energian määrän. Ilmaistaan usein kilowattitunneissa (kWh). Jos sähköteho on vakio, niin sähköenergia lasketaan tehon ja ajan tulona.
SähkögeneraattoriLaite, joka muuntaa liike-energiaa sähköenergiaksi. Esimerkki tällaisesta laitteesta on dynamo.
SähköjohtoSähkön johtamiseen valmistettu kaapeli, joka on eristetty muovisella eristeellä. Sähköä johtava johdin (sähköjohdon sisällä) usein valmistettu kuparista.
Sähkökaappi / sähkönjakokaappiSeinään asennettu kaappi, johon sähköä tulee pienjänniteverkosta, ja josta se edelleen jaetaan pienellä mittakaavalla yhteen tai muutamaan kiinteistöön.
Sähkömarkkinat / sähköpörssiKauppapaikka, jossa sähköä ostetaan ja myydään. Siellä sähköä myyvät tuottajat, sähkön jälleenmyyjät sekä suurasiakkaat kohtaavat. Pohjoismaissa toimii Nord Pool sähköpörssi. Markkinoilla sähkölle muodostuu tunnittainen pörssi- / markkinahinta kysynnän ja tarjonnan mukaan.
SähkömoottoriLaite, joka muuntaa sähköenergiaa liike-energiaksi.
Sähkön kilpailutusSähkön kilpailuttamisella tarkoitetaan sopimustarjouksien etsimistä tai pyytämistä usealta eri sähkösopimuksia tarjoavalta yritykseltä, ja valitsemalla sitten niistä sinulle paras. Kilpailuttaessa sähkösopimuksia kannattaa miettiä, minkälainen sopimustyyppi on sinulle paras.

Sähkön kilpailutus ja vertailu on nykyään todella helppoa netistä. Kilpailuta ja vertaile sähkösopimuksia tämän linkin takaa.
Sähkön kokonaishintaSähkön hinta kuluttajalle koostuu kolmesta osasta. Ne ovat sähköenergian hinta, sähkön siirron hinta, sekä verot. Sähkösopimukset eli sähköenergian hinnan voi kilpailuttaa, kun taas siirtohintoja ei.
Sähkön myyntiSähköä myyvät Suomessa sähkönmyyntiyhtiöt. Nämä käyvät kauppaa sähköpörssissä, ja mahdollisesti tuottavat myös sähköä itse (joskaan tämä ei ole myyntiyhtiöille pakollista). Sitten yhtiöt myyvät pörssistä ostamaansta tai itse tuottamaansa sähköä edelleen kuluttajille.
Sähkön siirtoSähkön siirto tarkoittaa sähköenergian kuljettamista sähköverkkoa pitkin tuotantolaitoksilta kuluttajille. Paikallisesta sähkönsiirrosta vastaa paikallinen jakeluverkkoyhtiö joka omistaa tämän alueen jakeluverkon. Sähkön siirron hintaa ei voi kilpailuttaa, mutta Energiavirasto valvoo että hinnat pysyvät kohtuullisina.
Sähkön varastointiSähkön varastoinnilla tarkoitetaan tietenkin sähköenergian varastointia myöhempää käyttöä varten. Tämä ei tosin ole ainakaan toistaiseksi mahdollista kovin suurella mittakaavalla, joten käytännössä kaikki sähkö kulutetaan samaan aikaan kuin se tuotetaan.

Tällä hetkellä käytännöllisin tapa varastoida suuria määriä sähköenergiaa ovat pumppuvoimalaitoikset. Myös akkujen kehitys voi mahdollistaa suurien energiamäärien varastoinnin tulevaisuudessa (pienemmässä mittakaavassa ne ovat jo aktiivisessa käytössä).

Uusiutuvien energialähteiden kapasiteetin kasvu tulevaisuudessa vaatii yhä enemmän varastointikapasiteettia, sillä esimerkiksi aurinkovoiman ja tuulivoiman tuotanto on epävakaata ja säästä riippuvaa.
SähköverkkoSähköverkolla tarkoitetaan sähkön siirtoon ja jakeluun käytettävien toisiinsa liitettyjen sähköjohtojen, -asemien ja muiden komponenttien verkostoa / kokonaisuutta. Suomessa sähköverkko on jakautunut Fingridin ylläpitämään kantaverkkoon ja paikallisverkkoyhtiöiden ylläpitämiin jakeluverkkoihin.
Sähköverkon taajuusSähköverkossa liikkuva sähkö on ns. vaihtovirtaa, mikä tarkoittaa, että johtimien välinen jännite aaltoilee minimistä maksimiin tasaisesti, jolloin sillä on tietty taajuus. Taajuus kertoo kuinka nopeasti aaltoilu minimin ja maksimin välillä tapahtuu. Suomessa sähköverkon taajuus on 50 Hz, eli jännite alltoilee minimistä maksimiin ja takaisin 50 kertaa joka sekunti.

Lue lisää sähköverkon taajuudesta tämän linkin takaa.
SähköveroSähkön kulutuksesta maksetaan sähköveroa. Sähköveron asiakkaalle laskuttaa sähkön jakeluyhtiö, joten et näe sitä välttämättä sähkölaskullasi (paitsi jos sähkön myyntiyhtiösi on myös sähkön jakeluyhtiösi). Sähkövero sisältää huoltovarmuusmaksun sekä valmisteveron / energiaveron.
SäätövoimaSäätövoima tarkoittaa sähkön tuotantoa, jota voi tarvittaessa säädellä nopeasti tarpeen mukaan. Sitä tarvitaan, sillä sähkön kulutus voi vaihdella nopeasti (tuotanto myös esim. tuuli- ja aurinkovoiman tapauksessa), ja kulutus ja tuotanto täytyy aina pitää tasapainossa sähköverkon toimivuuden takaamiseksi.

Suomessa säätövoimana käytetään erityisesti vesivoimaa. Tämän linkin takaa voit lukea lisää säätövoimasta.
Tasavirta / tasajännite / tasasähköTasavirta (DC, Direct Current) on sähkövirta, joka virtaa jatkuvasti yhteen suuntaan. Tasajännite tarkoittaa vakaata, muuttumatonta jännitettä, joka tuottaa tasavirran. Tasasähkö on sähkömuoto, jossa jännite ja virta pysyvät vakioina ajan kuluessa, toisin kuin vaihtosähkössä, jossa ne vaihtelevat säännöllisesti.
TasesähköTasesähköllä tarkoitetaan sähköverkon tehotasapainottamiseen käytettävää sähköä. Se voi olla esimerkiksi sähkön tuottajan tarjoamaa säätövoimaa tai sähkön kuluttajan tarjoamaa kulutusjoustoa. Tasesähköä tarvitaan, sillä sähkön tuotannon ja kulutuksen tulee olla jatkuvassa tasapainossa. Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid vastaa hetkellisestä tehotasapainon ylläpidosta tasesähkön avulla.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimusToistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus on sopimus, joka on voimassa ilman ennalta määriteltyä päättymispäivää. Tämäntyyppinen sopimus jatkuu automaattisesti, kunnes jompikumpi osapuoli, joko asiakas tai sähkönmyyjä, irtisanoo sen noudattaen sopimusehdoissa määriteltyä irtisanomisaikaa, joka on yleensä asiakkaan puolelta kaksi viikkoa ja sähkönmyyntiyhtiön puolelta kuukausi.

Sopimuksen hinta voi vaihdella sopimuskauden aikana, ja se voi olla sidottu esimerkiksi pörssisähkön hintaan (jolloin kyseessä on pörssisähkösopimus). Tällaisen sopimuksen hinnanmuutoksista ilmoitetaan sopimusehtojen mukaisesti vähintään kuukausi ennen muutosta.
TuotantotapaTuotantotapa tarkoittaa nimensä mukaisesti tapaa, jolla sähkö tuotetaan. Tästä esimerkkinä vaikkapa vesivoima, ydinvoima tai fossiilivapaa. Joissakin sähkösopimuksissa on mahdollista valita sähkön tuotantotapa. Tällöin joudut yleensä maksamaan hieman enemmän sähköstäsi, kuin jos ottaisit sen sekasähkönä.
TuulivoimaTuulivoima on uusiutuvaa energiaa, joka tuotetaan muuntamalla tuulen liike-energiaa sähköksi. Tämä tapahtuu tuuliturbiinien avulla, jotka pyörivät tuulen vaikutuksesta ja muuntavat mekaanisen energian sähköksi generaattorin avulla.

Tämän linkin takaa voit lukea sähköntuotannosta Suomessa.
Vaihtovirta / vaihtojännite / vaihtosähköVaihtovirta (AC, Alternating Current) on sähkövirta, joka vaihtaa suuntaa säännöllisesti ajan kuluessa. Vaihtojännite on jännite, joka vaihtelee ajassa jaksollisesti. Vaihtosähkö on sähkömuoto, jossa virta ja jännite vaihtelevat jaksollisesti, ja se on yleisin sähkönsiirtoon käytetty sähkön muoto kotitalouksissa ja teollisuudessa, koska sitä on edullista siirtää pienillä häviöillä ja helppo muuntaa eri jännitetasoille.

Tämän linkin takaa voit lukea lisää sähköverkon taajuudesta ja vaihtosähköstä.
VesivoimaVesivoima on uusiutuvaa energiaa, joka tuotetaan muuntamalla virtaavan veden liike-energiaa sähköenergiaksi. Tämä tapahtuu yleensä patojen ja vesivoimalaitosten avulla, joissa virtaava vesi pyörittää turbiineja, jotka muuntavat mekaanisen energian sähköksi generaattorin avulla.

Patojen avulla vettä varastoidaan altaisiin, jolloin energia varastoituu ensin painovoimakentän potentiaalienergiaksi. Virratessaan alaspäin tämä potentiaalienergia muuttuu veden virtauksen liike-energiaksi, ja siitä se muunnetaan edelleen turbiinien avulla sähköenergiaksi.

Tämän linkin takaa voit lukea sähköntuotannosta Suomessa.
Vihreä sähkö / ekosähköNäillä termeillä tarkoitetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Uusiutuvia energialähteitä ovat esimerkiksi tuulivoima, vesivoima, aurinkovoima ja bioenergia. Käyttämällä vihreää sähköä fossiilisilla energialähteillä tuotetun sähkön sijaan vähennetään kasvihuonekaasujen päästöjä.

Voit lukea lisää vihreästä sähköstä tämän linkin takaa.
Viikko-, kuukausi- ja kvartaalituotteetSähkön johdannaistuotteita eli futuureja (eli sopimuksia), joilla ostetaan ja myydään sähköä tiettyyn hintaan tietyllä aikavälillä tulevaisuudessa.
VirtaSähkövirta on sähkövarauksien, yleensä elektronien, liikettä johtimessa. Se mitataan ampeereina (A), ja se ilmaisee, kuinka paljon sähkövarausta kulkee johtimen läpi tietyn ajan kuluessa.
VolttiVoltti (V) on jännitteen mittayksikkö, joka kuvaa sähköpotentiaalin eroa kahden pisteen välillä. Yksi voltti määritellään potentiaalieroksi, joka tarvitaan siirtämään yksi ampeeri virtaa yhden ohmin vastuksen läpi.
VuosikulutusVuosikulutus tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä sähkön määrää, joka kulutetaan vuodessa. Mitataan useimmiten kilowattitunneissa (kWh).
WattiWatti (W) on tehon SI yksikkö, ja yksi watti tarkoittaa yhden joulen energiankulutusta / -tuottoa sekunnissa.
YdinvoimaYdinvoima on energiaa, joka tuotetaan vapauttamalla energiaa atomiytimien halkeamisen (fissio) tai yhdistymisen (fuusio) kautta. Ydinvoimaloissa käytetään yleisesti fissioita, joissa raskaat atomiytimet, kuten uraani-235 tai plutonium-239, halkaistaan hallitusti, jolloin vapautuu suuria määriä energiaa lämpönä, joka käytetään veden höyrystämiseen ja turbiinien pyörittämiseen, jolloin syntyy sähköä.

Tämän linkin takaa voit lukea sähköntuotannosta Suomessa.
YleissähköYleissähkö tarkoittaa sähkösopimustyyppiä, jossa sähkön hinta on sama koko määräaikaisen sopimuskauden ajan. Maksat siis samaa kilowattituntikohtaista hintaa sähköstä riippumatta kellon- tai vuodenajasta.