Pörssisähkö ja kiinteähintainen sähkö ovat kaksi yleisintä tapaa hinnoitella sähköä kotitalouksille.
Mutta näiden sopimusten välillä on iso ero sähkölaskun säästömielessä.
Tässä video, joka kertoo pörssisähkön ja kiinteän sähkön välisen eron tiivistettynä:
Lisäksi tästä artikkelista opit kumpi vaihtoehto on parempi juuri sinulle. Lisäksi löydät kattavia esimerkkejä ja analyysia aiheesta.
Pörssisähkö: joustavuutta ja markkinahintaisuutta
Pörssisähkösopimus
Pörssisähkö on sähkösopimustyyppi, jossa maksat sähköstä Nord Pool sähköpörssin markkinoilla määräytyvän, tunneittain vaihtelevan hinnan.
Pörssihinnan lisäksi maksat myös sähköyhtiölle kilowattituntikohtaisen marginaalin, sekä useimmiten myös kuukausi- / perusmaksun.
Pörssisähkösopimukset ovat tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevia, eli ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Sähköpörssi ja pörssisähkö
Nord Pool on monissa Euroopan maissa (mm. Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa) toimiva raaka-ainepörssi, jossa käydään kauppaa mm. sähköllä. Tästä syystä Nord Pool:ia kutsutaankin välillä sähköpörssiksi. Siellä sähkön tuottajat, sähköä eteenpäin myyvät yhtiöt, sekä teollisuus kohtaavat ja käyvät kauppaa fyysisellä sähköllä (ei siis arvopapereilla). Kauppaa käydään aina vuorokausi tulevaisuuteen, joten seuraavan päivän kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvät tuntihinnat julkaistaan aina edellisenä päivänä.
Tämänlainen kaupankäynti mahdollistaa sähkön myynnin ja ostamisen maiden rajojen yli. Parhaimmillaan tämä lisää kilpailua, tasapainottaa sähköverkkoa, ja tasaa hintapiikkejä.
Mainittakoon vielä, että Nord Poolissa määräytyy ns. pörssisähkön Systeemihinta (kaikkien hinta-alueiden keskiarvohinta), sekä Aluehinnat, jotka nimensä mukaisesti vaihtelevat alueittain. Systeemihinta avittaa kaupankäynnissä, mutta kukaan ei käytännössä maksa sähköstä tätä hintaa. Aluehinnat sen sijaan ottavat huomioon eri alueiden kysynnän, tarjonnan, sekä sähkönsiirtokapasiteetin, ja tätä hintaa kuluttajatkin käytännössä maksavat. Suomessa on vain yksi hinta-alue, eli kaikki suomalaiset maksavat samaa tunnittaista Spot-hintaa, kun taas esimerkiksi Ruotsissa hinta-alueita on peräti neljä kappaletta.
Pörssisähkösopimus
Kuluttajat eivät kuitenkaan maksa pelkästään edellä mainittua Nord Poolissa määrittyvää tuntikohtaista Suomen Spot-aluehintaa. Kuluttajat eivät nimittäin osta sähköään suoraan pörssistä, vaan suomalaiselta sähkön vähittäismyyjiltä, joten aluehintaan lisätään myös sähköyhtiön marginaali, sekä useimmiten kuukausittainen perus- / kuukausimaksu. Sen lisäksi kuluttajat maksavat arvonlisäveroa.
Näistä lisämaksuista huolimatta pörssisähkösopimuksen hinta on olennaisesti sidottuna sähkön pörssihintaan, ja pörssihinta on pörssisähkösopimuksen energiahinnasta suurin siivu. Tämän linkin takaa voit lukea lisää pörssisähkösopimuksen hinnan laskennasta.
Kuluttajalle pörssisähkösopimuksella on useita hyötyjä muihin sähkösopimustyyppeihin verrattuna:
- Sähkön hinta on matalampi, kun kysyntä on pienempi, tyypillisesti esimerkiksi öisin ja viikonloppuisin. Tämä mahdollistaa säästöjä kulutuksen ajoituksen optimoinnilla.
- Pörssisähkön hinta määräytyy pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli se on aina ajantasainen kilpailutettu hinta.
Koska pörssisähkön hinnat vaihtelevat tunneittain, voi kulutuksen ajoittamisen optimoinnilla säästää rahaa. Alla olevassa esimerkissä tarkastellaan kulutuksen ajoituksen vaikutusta sähkölaskun suuruuteen vuoden 2023 todellisella hintadatalla ja kolmella erilaisella kulutuksen ajoituksella:
Anna, Kalle ja Jani
Esimerkki: Annalla, Kallella ja Janilla on identtiset pörssisähkösopimukset, ja he kuluttavat tismalleen saman verran sähköä. Heidän kulutus on 24 kWh vuorokaudessa, eli 8760 kWh vuodessa, mikä vastaa suunnilleen esimerkiksi rivitalossa asuvan perheen kulutusta. Heidän kulutuksensa ajankohdat kuitenkin vaihtelevat.
Kaverukset kuluttavat sähköä seuraavasti:
- Kalle on tasainen kuluttaja, joka on päivät kotona ja kuluttaa sähköä tasaisesti kellon ympäri.
- Anna käyttää sähköä vain aamuisin ja iltaisin (työpäivän aikana hän ei ole kotona).
- Jani kuluttaa sähköä optimoidusti halpoina tunteina. Hän näkee vaivaa, että kulutusta ei synny kalleina tunteina.
Näihin kulutustottumuksiin nojautuen, verrataan kaverusten sähkölaskuja vuoden 2023 jokaiselta kuukaudelta:
Kuten kuvasta näkee, optimoidulla kulutuksella voi tehdä merkittäviäkin säästöjä. Esim. elokuussa 2023 Annan lasku on noin 85€ ja Janilla se on vain 60€ luokkaa.
Pörssisähkö tarkoittaa sähkön hinnoittelua, joka määräytyy sähköpörssin hetkihintojen mukaan.
Tämä tarkoittaa, että sähkön hinta vaihtelee tunneittain riippuen markkinoiden kysynnästä ja tarjonnasta.
Edut
Kun markkinahinnat ovat matalia, pörssisähkön käyttäjät maksavat vähemmän sähköstä.
Kuluttajat voivat hyödyntää alhaisia hintoja esimerkiksi siirtämällä energiankäyttöään halvemmille tunneille.
Yleisesti ottaen sähkö on halpaa yöaikaan ja kalleinta ruuhkatunteina alkuillasta ja illalla.
Hintojen vaihtelu voi helposti olla suuri, halvimman ja kalleimman tunnin ero voi hyvin olla jopa kymmenkertainen vain yhdenkin päivän sisällä.
Haitat
Korkeat markkinahinnat voivat johtaa odottamattomiin kustannuksiin.
Esimerkiksi 2022, sähkön hinta kävi jopa 100 snt/kWh:ssa. Tällöin tunnin saunominen olisi maksanut jopa 5€.
Pörssisähkössä kuukausittaiset sähkölaskut voivat vaihdella suuresti, mikä tekee budjetoinnista haastavaa.
Kiinteähintainen sähkö: vakautta ja ennustettavuutta
Kiinteähintainen sähkösopimus
Kiinteähintainen sähkösopimus (joka tunnetaan myös esimerkiksi yleissähkösopimuksena ja perussähkönä) on sähkösopimustyypeistä yksinkertaisin ja tavallisin. Siinä maksat sähköstä sopimuksen tekohetkellä sovittua, vakiona säilyvää kilowattituntikohtaista hintaa. Lisäksi maksat useimmiten myös kuukausi- / perusmaksun.
Kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein 6kk, 12kk, tai 24kk.
Lisätietoja ja Muutama esimerkki
Kiinteähintainen sähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä helpoin ymmärtää. Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana.
Tähän nyrkkisäänttöön on kuitenkin sellainen poikkeus, että välillä näihin sopimuksiin on tarjolla tarjouksia, jolla saat esimerkiksi perusmaksun alennettuun hintaan sopimuskauden alussa. Tällöinkin kuitenkin tiedät jo sopimuksen tekohetkellä hinnat koko sopimuskauden ajaksi, vaikka ne muuttuvatkin sopimuskauden aikana.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus on helppo laskea, ja laskukaava menee näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * Energiahinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Sähkönkulutuksen ajoitus ei siis vaikuta kiinteähintaisen sähkösopimuksen loppusummaan, vaan kaikesta kulutuksesta maksetaan aina sama hinta.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Näin vältyt ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna. Toisaalta kiinteähintainen sähkösopimus tulee usein pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Seuraavaksi havainnolistava esimerkki, jossa käsitellään kiinteähintaisen sähkösopimuksen sähkölaskujen hintoja:
Kalle kaupunkilainen
Kalle asuu kaukolämmitetyssä kerrostaloyksiössä, jossa hän kuitenkin tekee lisälämmitystä sähköpatterilla kylmimpinä aikoina. Hänellä on kiinteä sähkösopimus, jossa:
- Kiinteä tuntihinta on 10 snt/kWh
- Perusmaksu on 5€/kk
Kallella kuluu sähköä eniten talvisin ja vähiten kesäisin. Lisäksi Kalle on matkoilla koko Heinäkuun, jolloin kaikki sähkölaitteet ovat suljettuina ja kulutus on lähes nollassa. Tässä Kallen kuukausittainen sähkönkulutus ja jokaista kuukautta vastaava sähkölaskun hinta:
Kuvaajasta näkee kaksi tärkeää kiinteään sähköön liittyvää seikkaa:
1. Sähkölaskun suuruus on joka kuukausi eri. Tämä siksi, että kiinteässä sähkössä on kilowattituntikohtainen energiahinta. Mitä enemmän Kalle siis kuluttaa, sitä kalliimmaksi sähkölasku tulee. Älä siis anna sanan “kiinteä” hämätä, sillä kiinteys viittaa vain energiahintaan, ei itse sähkölaskun suuruuteen.
2. Vaikka sähköt olivat koko heinäkuun pois, sähkölasku oli silti 5€. Tämä siksi, että kiinteissä sähköissä on perusmaksu, joka laskutetaan joka kuukausi riippumatta siitä, paljon sähköä kuluu.
Kiinteässä sähkössä sähkön energiahinta on aina sama, mutta merkittäviäkin säästöjä voi tehdä olemalla kuluttamatta sähköä.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään perusmaksun vaikutusta kiinteähintaisen sähkösopimuksen loppusummaan:
Kalle ja Jani
Kallella ja Janilla on sama sähkösopimus, joissa on 6€:n kuukausittainen perusmaksu, mutta heidän kulutuksessa on suuria eroja. Näin perusmaksun suuruus näkyy heidän sähkölaskussaan:
Koska Kalle asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa ja hänen sähkönkulutuksensa on siksi myös korkea, perusmaksu on häviävän pieni osa koko sähkölaskua (alla olevan kuvan liila osa):
Jani sen sijaan asuu yksiössä ja hänen sähkönkulutuksensa on Kalleen verrattuna todella vähäistä, joten tuo 6€:n suuruinen perusmaksu onkin puolestaan iso osa koko sähkölaskua:
Matalan kulutuksen kodeissa kannattaa siis yleensä suosia sähkösopimuksia, jossa on pieni perusmaksu. Esimerkiksi 75%:n alennus katkaisisi Janin laskujen huippuja runsaasti:
Toisaalta, Kallen tapauksessa 75%:n alennus ei pienentäisi laskua prosentuaalisesti käytännössä ollenkaan:
Näin ollen korkean kulutuksen kodeissa kannattaa kiinnittää enemmän huomiota energianhintaan (snt/kWh), ja vähemmän huomiota perusmaksuun (€/kk).
Tämän esimerkin Kalle säästäisi enemmän jos sähkön energianhinta tippuisi vain 10%:lla: 75%:n perusmaksu alen sijaan:
Kuvasta näkee, että Kalle säästäisi jopa kymmeniä euroja kuussa ja yli 100€ vuodessa, jos valitsisi sopimuksen, jossa on 10% halvempi energianhinta, verrattuna sopimukseen, jossa on 75% pienempi perusmaksu.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään kiinteän-, hybridi-, ja pörssisähkösopimuksen hintaeroja samalla kulutuksella. Esimerkissä on käytetty oikeiden markkinoilla tarjolla olleiden sähkösopimusten hintoja, sekä 2023 toteutuneita todellisia pörssisähkön hintoja:
Kalle harkitsee hybridisähköä
Kalle haluaa uuden sähkösopimuksen. Hän harkitsee hybridisähkön, kiinteän sähkön ja pörssisähkön väliltä.
Ennen hankintaa hän haluaa nähdä millaisiin kustannuksiin eri sähkösopimukset ja kulutustottumukset johtavat. Kalle kuluttaa sähköä melko tasaisesti 24 kWh päivässä, mutta kykenee halutessaan ajoittamaan kulutustaan halvemmille tunneille.
Tarkastellaan tilannetta vuoden 2023 sähkön hintojen (ja Kallen kulutuksen) perusteella, jossa Kallella olisi ollut käytössä:
- Pörssisähkö epäoptimaalisella kulutuksella (sähkönkulutus iltaisin ja aamuisin)
- Hybridisähkö epäoptimaalisella kulutuksella
- Kiinteä sähkö
Näissä tapauksissa Kallen kuukausittaiset sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee, että:
- Hybridisähkö olisi ollut jatkuvasti hiukan kiinteää sähköä kalliimpi.
- Pörssisähkö olisi ollut kallein vaihtoehto vain sähkön markkinahintojen ollessa korkealla. Muuten pörssisähkö olisi ollut selkeästi halvin vaihtoehto.
Mutta tämä koski siis vain epäoptimaalista sähkön kulutusta.
Tämän lisäksi Kalle haluaa selvittää miten sähkölaskulle olisi käynyt huolellisella ja optimoidulla kulutuksella.
Tällöin sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee selvästi, että:
- Kiinteä sähkö olisi ollut kalliimpi kuin pörssi- tai hybridisähkö koko ajan.
- Sähkön markkinahintojen noustua hybridisähkö olisi ollut hiukan pörssisähköä edullisempaa.
- Toisaalta kesällä hybridisähkö olisi ollut lähes kaksi kertaa pörssisähköä kalliimpaa.
Toisin sanoen: Kalle olisi siis voinut säästää hybridisähköllä hiukan kiinteään sähköön verrattuna, jos hän olisi jaksanut optimoida kulutusta. Selvästi isoimmat säästöt olisivat tulleet kuitenkin optimoidulla pörssisähköllä.
Kiinteähintaisessa sähkösopimuksessa hinta pysyy samana sopimuskauden ajan, riippumatta markkinahintojen vaihteluista.
Tässä havainnollistava kuva kiinteän- ja pörssisähkön hinnoista:
Kiinteähintaisen sähkön edut
Sähkön hinta pysyy ennallaan koko sopimuskauden ajan, mikä helpottaa talouden suunnittelua.
Vaikka pörssisähkön hinta nousisi 100 snt/kWh:n, sinun sähkösi pysyy silti matalana. Toisin sanoen, kuluttaja ei ole alttiina äkillisille hintojen nousuille.
Tässä havainnollistava kuva:
Mutta tämä on samalla myös ongelma. Jos et jo arvaa miksi, niin seuraavassa kohdassa selviää!
Kiinteähintaisen sähkön haitat
Kiinteä hinta tarkoittaa, että kuluttaja ei hyödy markkinahintojen laskusta.
Kuten aiemmin mainitsinkin, kiinteä sähkö on aina saman hintaista—oli “oikea sähkö” halpaa tai kallista.
Hinta siis pysyy lukittuna tietylle tasolle vaikka markkinatilanne muuttuisi.
Tässä havainnollistava kuvaaja:
Yllä olevassa tilanteessa sähkön hinta pörssissä laskee rajusti, mutta kiinteä hinta pitää hinnan lukittuna vakiotasolle. Tässä tilanteessa kuluttaja maksaa sähköstä huomattavaa lisähintaa.
Pörssi- vai kiinteä sähkö?
Sähkösopimuksen teko on eräänlainen sijoitus. Koskaan ei ole yhtä tiettyä sopimusta joka kannattaa tehdä. Sähkön hintaa on lähes mahdotonta ennustaa.
Joskus 24kk:n kiinteä soppari voi säästää runsaasti. Toisaalta joskus siinä voi ottaa takkiinkin!
Kalle ja Jani
Kalle ja Jani kuluttavat saman verran sähköä, mutta:
- Kallella on pörssisähkösopimus
- Janilla on kiinteä sähkösopimus
Lisäoletuksena molemmat kuluttavat sähköä identtisesti, pääosin aamuisin ja iltaisin (jolloin pörssisähkö on tyypillisesti kalliimmillaan).
Alla olevasta kuvasta näkee miten Kallen ja Janin sähkölaskut eroavat toisistaan vuoden 2023 pörssihinnoilla:
Kuvaajasta nähdään, että Kallen pörssisähkö tulee vuositasolla halvemmaksi kuin Janin kiinteä sähkö vaikka kulutusta ei optimoida. Jos Kalle näkisi vaivaa kulutuksen ajoittamiseen, olisi sähkö vielä tätäkin halvempaa.
Omien kulutustottumusten ja preferenssien pohjalta voi tehdä fiksun päätöksen. Päätös pörssisähkön ja kiinteähintaisen sähkön välillä riippuu monista tekijöistä, kuten:
- Energiakulutuksen ajoitus: Jos pystyt siirtämään suuren osan energiankäytöstäsi halvemmille vuorokauden tunneille, pörssisähkö voi olla kannattavampi.
- Riskinsietokyky: Oletko valmis hyväksymään rajut hinnanvaihtelut taloudellisen hyödyn mahdollisuuden vuoksi?
- Budjetin ennustettavuus: Tarvitsetko vakaata budjettia, joka ei yllätä kuukausittain?
- Markkinatilanteen seuraaminen: Oletko valmis seuraamaan markkinoiden vaihteluita ja reagoimaan niihin?
Jos siis et halua seurata sähkön tunneittain vaihtuvaa hintaa ja haluat riskittömän sähkön, kannattaa ottaa kiinteä sopimus.
Mutta jos olet valmis optimoimaan sähkönkäyttöä halvoille tunneille, ja hintapiikit ei pelota, kannattaa ottaa pörssisähkö.
Väitetään, että pörssisähkö tulee tilastollisesti kuluttajalle halvemmaksi. Mutta tämä tosiaan olettaa, ettei sähkön markkinatilanne muutu, ja että sähkön hintaa jaksaa seurata useita kertoja päivässä.