Tässä kattava lista rivitaloon sopivista sähkösopimuksista:
| Sopimus | Tyyppi | Kausi | Miksi? |
|---|---|---|---|
| 👉 1. Fortum Tarkka | Pörssisähkö | Toistaiseksi voimassa | Mahdollistaa kulutuksen ajoittamisen halvoille tunneille ja voit tehdä säästöjä. Yleispätevä sähkö. |
| 👉 2. Hehku 24kk | Kiinteä sähkö | Määräaikainen 24kk | Vakiohinta suojaa hintapiikeiltä 24kk:n ajan. Helppo ja joustava sopimus. |
| 👉 3. Fortum Vakio | Pakettisähkö | Toistaiseksi voimassa | Kiinteä kuukausihinta tuo ennustettavuutta. Sopii matalaan kulutukseen. |
| 👉 4. Hehku 12kk | Kiinteä sähkö | Määräaikainen 12kk | Vakiohinta suojaa hinnan vaihtelulta ja tuo ennustettavuutta. |
Lisäksi täältä voit tehdä tarkemman ja kattavamman sähkön hintavertailun.
Tässä vielä pari vinkkiä sähkösopimuksen valintaan rivitaloon sekä hyödyllistä lisätietoa sähkösopimustyypeistä.
Millainen sähkösopimus rivitaloon?
Ei ole olemassa yhtä ja parasta sähkösopimustyyppiä, joka sopii jokaiseen rivitaloon. Kaikki riippuu kulutuksestasi ja tarpeistasi.
Pörssisähkösopimus on yleispätevä ja pitkällä juoksulla edullisimmaksi tuleva sähkösopimus. Jos lisäksi jaksaa vielä tehdä kulutusoptimointia halvoille tunneille, voi säästää merkittävästi enemmän.
Esim. jos sinulla on varaava sähkölämmitys, sitä kannattaa ladata yöllä. Tällöin sähkö voi olla helposti puolet halvempaa kuin päiväsaikaan ja sähkössä voi säästää satoja euroja vuodessa. Tämä pätee vain pörssisähköön.
Toisaalta, jos sinulla on kiinteä sähkö, optimointeja ei voi tehdä. Mutta kiinteä sähkö tuo sen sijaan turvaa. Eli jos sähkön pörssihinta on kallista, niin kiinteä hinta pysyy edelleen samana. Tällöin ei ole väliä sähkönkulutuksen kellonajalla.
Kiinteä sähkö on selkeä ja ennustettava valinta. Erityisesti jos kulutusta ei voida ajoittaa yölle tai kulutusoptimointia ei jaksa tehdä, on kiinteä sähkö hyvä valinta.
Lisäksi on olemassa aikasähköä, pakettisähköä ja hybridisähköä. Näistä lisää alempana.
Jos sähkösopimustyypit eivät ole hallussa, alta löytyy kattava opas esimerkeillä.
Sähkösopimustyypit
Sähkösopimuksia on paljon erilaisia, ja ne voi karkeasti jakaa kuuteen eri päätyyppiin:
Pörssisähkösopimus
Pörssisähkö on sähkösopimustyyppi, jossa maksat sähköstä Nord Pool sähköpörssin markkinoilla määräytyvän, tunneittain vaihtelevan hinnan.
Pörssihinnan lisäksi maksat myös sähköyhtiölle kilowattituntikohtaisen marginaalin, sekä useimmiten myös kuukausi- / perusmaksun.
Pörssisähkösopimukset ovat tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevia, eli ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Sähköpörssi ja pörssisähkö
Nord Pool on monissa Euroopan maissa (mm. Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa) toimiva raaka-ainepörssi, jossa käydään kauppaa mm. sähköllä. Tästä syystä Nord Pool:ia kutsutaankin välillä sähköpörssiksi. Siellä sähkön tuottajat, sähköä eteenpäin myyvät yhtiöt, sekä teollisuus kohtaavat ja käyvät kauppaa fyysisellä sähköllä (ei siis arvopapereilla). Kauppaa käydään aina vuorokausi tulevaisuuteen, joten seuraavan päivän kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvät tuntihinnat julkaistaan aina edellisenä päivänä.
Tämänlainen kaupankäynti mahdollistaa sähkön myynnin ja ostamisen maiden rajojen yli. Parhaimmillaan tämä lisää kilpailua, tasapainottaa sähköverkkoa, ja tasaa hintapiikkejä.
Mainittakoon vielä, että Nord Poolissa määräytyy ns. pörssisähkön Systeemihinta (kaikkien hinta-alueiden keskiarvohinta), sekä Aluehinnat, jotka nimensä mukaisesti vaihtelevat alueittain. Systeemihinta avittaa kaupankäynnissä, mutta kukaan ei käytännössä maksa sähköstä tätä hintaa. Aluehinnat sen sijaan ottavat huomioon eri alueiden kysynnän, tarjonnan, sekä sähkönsiirtokapasiteetin, ja tätä hintaa kuluttajatkin käytännössä maksavat. Suomessa on vain yksi hinta-alue, eli kaikki suomalaiset maksavat samaa tunnittaista Spot-hintaa, kun taas esimerkiksi Ruotsissa hinta-alueita on peräti neljä kappaletta.
Pörssisähkösopimus
Kuluttajat eivät kuitenkaan maksa pelkästään edellä mainittua Nord Poolissa määrittyvää tuntikohtaista Suomen Spot-aluehintaa. Kuluttajat eivät nimittäin osta sähköään suoraan pörssistä, vaan suomalaiselta sähkön vähittäismyyjiltä, joten aluehintaan lisätään myös sähköyhtiön marginaali, sekä useimmiten kuukausittainen perus- / kuukausimaksu. Sen lisäksi kuluttajat maksavat arvonlisäveroa.
Näistä lisämaksuista huolimatta pörssisähkösopimuksen hinta on olennaisesti sidottuna sähkön pörssihintaan, ja pörssihinta on pörssisähkösopimuksen energiahinnasta suurin siivu. Tämän linkin takaa voit lukea lisää pörssisähkösopimuksen hinnan laskennasta.
Kuluttajalle pörssisähkösopimuksella on useita hyötyjä muihin sähkösopimustyyppeihin verrattuna:
- Sähkön hinta on matalampi, kun kysyntä on pienempi, tyypillisesti esimerkiksi öisin ja viikonloppuisin. Tämä mahdollistaa säästöjä kulutuksen ajoituksen optimoinnilla.
- Pörssisähkön hinta määräytyy pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli se on aina ajantasainen kilpailutettu hinta.
Koska pörssisähkön hinnat vaihtelevat tunneittain, voi kulutuksen ajoittamisen optimoinnilla säästää rahaa. Alla olevassa esimerkissä tarkastellaan kulutuksen ajoituksen vaikutusta sähkölaskun suuruuteen vuoden 2023 todellisella hintadatalla ja kolmella erilaisella kulutuksen ajoituksella:
Anna, Kalle ja Jani
Esimerkki: Annalla, Kallella ja Janilla on identtiset pörssisähkösopimukset, ja he kuluttavat tismalleen saman verran sähköä. Heidän kulutus on 24 kWh vuorokaudessa, eli 8760 kWh vuodessa, mikä vastaa suunnilleen esimerkiksi rivitalossa asuvan perheen kulutusta. Heidän kulutuksensa ajankohdat kuitenkin vaihtelevat.
Kaverukset kuluttavat sähköä seuraavasti:
- Kalle on tasainen kuluttaja, joka on päivät kotona ja kuluttaa sähköä tasaisesti kellon ympäri.
- Anna käyttää sähköä vain aamuisin ja iltaisin (työpäivän aikana hän ei ole kotona).
- Jani kuluttaa sähköä optimoidusti halpoina tunteina. Hän näkee vaivaa, että kulutusta ei synny kalleina tunteina.
Näihin kulutustottumuksiin nojautuen, verrataan kaverusten sähkölaskuja vuoden 2023 jokaiselta kuukaudelta:
Kuten kuvasta näkee, optimoidulla kulutuksella voi tehdä merkittäviäkin säästöjä. Esim. elokuussa 2023 Annan lasku on noin 85€ ja Janilla se on vain 60€ luokkaa.
Kiinteähintainen sähkösopimus
Kiinteähintainen sähkösopimus (joka tunnetaan myös esimerkiksi yleissähkösopimuksena ja perussähkönä) on sähkösopimustyypeistä yksinkertaisin ja tavallisin. Siinä maksat sähköstä sopimuksen tekohetkellä sovittua, vakiona säilyvää kilowattituntikohtaista hintaa. Lisäksi maksat useimmiten myös kuukausi- / perusmaksun.
Kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein 6kk, 12kk, tai 24kk.
Lisätietoja ja Muutama esimerkki
Kiinteähintainen sähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä helpoin ymmärtää. Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana.
Tähän nyrkkisäänttöön on kuitenkin sellainen poikkeus, että välillä näihin sopimuksiin on tarjolla tarjouksia, jolla saat esimerkiksi perusmaksun alennettuun hintaan sopimuskauden alussa. Tällöinkin kuitenkin tiedät jo sopimuksen tekohetkellä hinnat koko sopimuskauden ajaksi, vaikka ne muuttuvatkin sopimuskauden aikana.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus on helppo laskea, ja laskukaava menee näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * Energiahinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Sähkönkulutuksen ajoitus ei siis vaikuta kiinteähintaisen sähkösopimuksen loppusummaan, vaan kaikesta kulutuksesta maksetaan aina sama hinta.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Näin vältyt ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna. Toisaalta kiinteähintainen sähkösopimus tulee usein pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Seuraavaksi havainnolistava esimerkki, jossa käsitellään kiinteähintaisen sähkösopimuksen sähkölaskujen hintoja:
Kalle kaupunkilainen
Kalle asuu kaukolämmitetyssä kerrostaloyksiössä, jossa hän kuitenkin tekee lisälämmitystä sähköpatterilla kylmimpinä aikoina. Hänellä on kiinteä sähkösopimus, jossa:
- Kiinteä tuntihinta on 10 snt/kWh
- Perusmaksu on 5€/kk
Kallella kuluu sähköä eniten talvisin ja vähiten kesäisin. Lisäksi Kalle on matkoilla koko Heinäkuun, jolloin kaikki sähkölaitteet ovat suljettuina ja kulutus on lähes nollassa. Tässä Kallen kuukausittainen sähkönkulutus ja jokaista kuukautta vastaava sähkölaskun hinta:
Kuvaajasta näkee kaksi tärkeää kiinteään sähköön liittyvää seikkaa:
1. Sähkölaskun suuruus on joka kuukausi eri. Tämä siksi, että kiinteässä sähkössä on kilowattituntikohtainen energiahinta. Mitä enemmän Kalle siis kuluttaa, sitä kalliimmaksi sähkölasku tulee. Älä siis anna sanan “kiinteä” hämätä, sillä kiinteys viittaa vain energiahintaan, ei itse sähkölaskun suuruuteen.
2. Vaikka sähköt olivat koko heinäkuun pois, sähkölasku oli silti 5€. Tämä siksi, että kiinteissä sähköissä on perusmaksu, joka laskutetaan joka kuukausi riippumatta siitä, paljon sähköä kuluu.
Kiinteässä sähkössä sähkön energiahinta on aina sama, mutta merkittäviäkin säästöjä voi tehdä olemalla kuluttamatta sähköä.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään perusmaksun vaikutusta kiinteähintaisen sähkösopimuksen loppusummaan:
Kalle ja Jani
Kallella ja Janilla on sama sähkösopimus, joissa on 6€:n kuukausittainen perusmaksu, mutta heidän kulutuksessa on suuria eroja. Näin perusmaksun suuruus näkyy heidän sähkölaskussaan:
Koska Kalle asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa ja hänen sähkönkulutuksensa on siksi myös korkea, perusmaksu on häviävän pieni osa koko sähkölaskua (alla olevan kuvan liila osa):
Jani sen sijaan asuu yksiössä ja hänen sähkönkulutuksensa on Kalleen verrattuna todella vähäistä, joten tuo 6€:n suuruinen perusmaksu onkin puolestaan iso osa koko sähkölaskua:
Matalan kulutuksen kodeissa kannattaa siis yleensä suosia sähkösopimuksia, jossa on pieni perusmaksu. Esimerkiksi 75%:n alennus katkaisisi Janin laskujen huippuja runsaasti:
Toisaalta, Kallen tapauksessa 75%:n alennus ei pienentäisi laskua prosentuaalisesti käytännössä ollenkaan:
Näin ollen korkean kulutuksen kodeissa kannattaa kiinnittää enemmän huomiota energianhintaan (snt/kWh), ja vähemmän huomiota perusmaksuun (€/kk).
Tämän esimerkin Kalle säästäisi enemmän jos sähkön energianhinta tippuisi vain 10%:lla: 75%:n perusmaksu alen sijaan:
Kuvasta näkee, että Kalle säästäisi jopa kymmeniä euroja kuussa ja yli 100€ vuodessa, jos valitsisi sopimuksen, jossa on 10% halvempi energianhinta, verrattuna sopimukseen, jossa on 75% pienempi perusmaksu.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään kiinteän-, hybridi-, ja pörssisähkösopimuksen hintaeroja samalla kulutuksella. Esimerkissä on käytetty oikeiden markkinoilla tarjolla olleiden sähkösopimusten hintoja, sekä 2023 toteutuneita todellisia pörssisähkön hintoja:
Kalle harkitsee hybridisähköä
Kalle haluaa uuden sähkösopimuksen. Hän harkitsee hybridisähkön, kiinteän sähkön ja pörssisähkön väliltä.
Ennen hankintaa hän haluaa nähdä millaisiin kustannuksiin eri sähkösopimukset ja kulutustottumukset johtavat. Kalle kuluttaa sähköä melko tasaisesti 24 kWh päivässä, mutta kykenee halutessaan ajoittamaan kulutustaan halvemmille tunneille.
Tarkastellaan tilannetta vuoden 2023 sähkön hintojen (ja Kallen kulutuksen) perusteella, jossa Kallella olisi ollut käytössä:
- Pörssisähkö epäoptimaalisella kulutuksella (sähkönkulutus iltaisin ja aamuisin)
- Hybridisähkö epäoptimaalisella kulutuksella
- Kiinteä sähkö
Näissä tapauksissa Kallen kuukausittaiset sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee, että:
- Hybridisähkö olisi ollut jatkuvasti hiukan kiinteää sähköä kalliimpi.
- Pörssisähkö olisi ollut kallein vaihtoehto vain sähkön markkinahintojen ollessa korkealla. Muuten pörssisähkö olisi ollut selkeästi halvin vaihtoehto.
Mutta tämä koski siis vain epäoptimaalista sähkön kulutusta.
Tämän lisäksi Kalle haluaa selvittää miten sähkölaskulle olisi käynyt huolellisella ja optimoidulla kulutuksella.
Tällöin sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee selvästi, että:
- Kiinteä sähkö olisi ollut kalliimpi kuin pörssi- tai hybridisähkö koko ajan.
- Sähkön markkinahintojen noustua hybridisähkö olisi ollut hiukan pörssisähköä edullisempaa.
- Toisaalta kesällä hybridisähkö olisi ollut lähes kaksi kertaa pörssisähköä kalliimpaa.
Toisin sanoen: Kalle olisi siis voinut säästää hybridisähköllä hiukan kiinteään sähköön verrattuna, jos hän olisi jaksanut optimoida kulutusta. Selvästi isoimmat säästöt olisivat tulleet kuitenkin optimoidulla pörssisähköllä.
Hybridisähkösopimus
Toiselta nimeltään kulutusvaikutuksellinen sähkösopimus, jonka hinnoittelu on ikäänkuin pörssisähkösopimuksen ja kiinteähintaisen sähkösopimuksen välimaasto. Sopimuksessa on sopimuksen tekohetkellä sovittu kiinteä kilowattituntikohtainen hinta, jonka päälle lisätään (tai siitä vähennetään) kulutusvaikutus. Näissäkin sopimuksissa on yleensä kuukausittainen perusmaksu.
Kulutusvaikutuksen avulla voit pienentää sähköstä maksamaasi hintaa ajoittamalla kulutustasi pörssisähkön edullisille tunneille ja välttämällä kulutusta kalliiden tuntien aikana.
Hybridisähkösopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein 12kk tai 24kk. Eri sähköyhtiöillä on tämän tyyppisille sopimuksille erilaisia nimityksiä.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Hybridisähkösopimuksissa sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta, jotka ovat:
- Kuukausittainen perusmaksu (€/kk)
- Sähköenergian kiinteä hintakomponentti, joka on sama kuukaudesta toiseen (snt/kWh)
- Sähköenergian kulutusvaikutus, joka vaihtelee kuukausittain kulutuksesi ajoituksesta riippuen (snt/kWh)
Tämä kulutusvaikutus voi olla joko positiivinen (eli sähkölaskua kasvattava) tai negatiivinen (eli sähkölaskua pienentävä). Käytännössä kulutusvaikutus vaihtelee useimmilla kulutusvaikutuksellisen sopimuksen omaavilla välillä -1,5 … + 3,7 snt/kWh. Keskimäärin kulutusvaikutus on vähän päälle +1 snt/kWh*.
*Numerot perustuvat Oomin todelliseen asiakasdataan.
Hybridisähkösopimuksen kuukausihinta lasketaan siis seuraavasti:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * (Kiinteä Energiahinta (snt/kWh) + Kulutusvaikutus (snt/kWh)) + Perusmaksu (€)
Negatiiviseen kulutusvaikutukseen pääset ajoittamalla sähkönkulutuksesi pääosin kuukauden sellaisille tunnneille, jolloin pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa alempi.
Posiitivisen kulutusvaikutuksen sen sijaan saat päinvastaisessa tilanteessa, kun sähkönkulutuksesi ajoittuu pääosin tunneille, jolloin sähkön pörssihinta on kuukauden keskiarvohintaa korkeampi.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään kiinteän-, hybridi-, ja pörssisähkösopimuksen hintaeroja samalla kulutuksella. Esimerkissä on käytetty oikeiden markkinoilla tarjolla olleiden sähkösopimusten hintoja, sekä 2023 toteutuneita todellisia pörssisähkön hintoja:
Kalle harkitsee hybridisähköä
Kalle haluaa uuden sähkösopimuksen. Hän harkitsee hybridisähkön, kiinteän sähkön ja pörssisähkön väliltä.
Ennen hankintaa hän haluaa nähdä millaisiin kustannuksiin eri sähkösopimukset ja kulutustottumukset johtavat. Kalle kuluttaa sähköä melko tasaisesti 24 kWh päivässä, mutta kykenee halutessaan ajoittamaan kulutustaan halvemmille tunneille.
Tarkastellaan tilannetta vuoden 2023 sähkön hintojen (ja Kallen kulutuksen) perusteella, jossa Kallella olisi ollut käytössä:
- Pörssisähkö epäoptimaalisella kulutuksella (sähkönkulutus iltaisin ja aamuisin)
- Hybridisähkö epäoptimaalisella kulutuksella
- Kiinteä sähkö
Näissä tapauksissa Kallen kuukausittaiset sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee, että:
- Hybridisähkö olisi ollut jatkuvasti hiukan kiinteää sähköä kalliimpi.
- Pörssisähkö olisi ollut kallein vaihtoehto vain sähkön markkinahintojen ollessa korkealla. Muuten pörssisähkö olisi ollut selkeästi halvin vaihtoehto.
Mutta tämä koski siis vain epäoptimaalista sähkön kulutusta.
Tämän lisäksi Kalle haluaa selvittää miten sähkölaskulle olisi käynyt huolellisella ja optimoidulla kulutuksella.
Tällöin sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee selvästi, että:
- Kiinteä sähkö olisi ollut kalliimpi kuin pörssi- tai hybridisähkö koko ajan.
- Sähkön markkinahintojen noustua hybridisähkö olisi ollut hiukan pörssisähköä edullisempaa.
- Toisaalta kesällä hybridisähkö olisi ollut lähes kaksi kertaa pörssisähköä kalliimpaa.
Toisin sanoen: Kalle olisi siis voinut säästää hybridisähköllä hiukan kiinteään sähköön verrattuna, jos hän olisi jaksanut optimoida kulutusta. Selvästi isoimmat säästöt olisivat tulleet kuitenkin optimoidulla pörssisähköllä.
Aika- / yösähkösopimus
Aika- / yösähkösopimus on lähes identtinen kiinteähintaisen sähkösopimuksen kanssa. Ainoana erona on, että sopimuksessa määritellään kaksi eri hintaa, nimittäin yö- ja päivähinta. Yöhinta on päivähintaa alhaisempi, joten maksat yöllä kulutetusta sähköstä vähemmän. Usein näissä sopimuksissa yöhintaa maksetaan klo. 22 – 07.
Nämäkin sopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein joko 12kk tai 24kk.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Aikasähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä yksinkertaisin heti kiinteähintaisen sopimuksen jälkeen. Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana. Aikasähkö on käytännössä kiinteä sähkösopimus, jossa sähköllä on yö- ja päivähinta. Yleensä eri hinnat ovat voimassa seuraavasti:
- Päivähinta (korkeampi hinta): klo. 07:00 – 22:00
- Yöhinta (matalampi hinta): klo. 22:00 – 07:00
Sopimuksen hinnoittelu perustuu siihen, että tyypillisesti öisin sähkön kysyntä on huomattavasti päivää matalammalla tasolla. Siitä seuraa myös alhaisempi sähkön pörssihinta. Näinollen myös sähköyhtiölle on järkevää myydä sähköä halvempaan hintaan yöllä, ja kalliimpaan hintaan päivällä. Samalla tällaiset sopimukset houkuttavat kuluttajia siirtämään kulutustaan yöaikaan, ja tällä on sähköverkkoa tasapainottava vaikutus.
Aikasähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus lasketaan näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden päiväkulutus (kWh) * Energian päivähinta (snt/kWh) + Kuukauden yökulutus (kWh) * Energian yöhinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Aikasähkösopimuksella voit siis säästää sähkölaskulla, jos kykenet ajoittamaan kulutustasi yölle. Tämä onnistuu esimerkiksi lämmittämällä käyttövesi yöllä, lataamalla sähköauto yöllä, ja / tai laittamalla astianpesukone ja pyykkikone päälle yöllä.
Aikasähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Sen avulla voi välttyä ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna, samalla kuitenkin hyötyen pörssisähköllekin ominaisesta halvemmasta sähkön hinasta yöaikaan. Toisaalta aikasähkösopimus tulee usein kuitenkin pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Alla olevassa esimerkissä vertaillaan aikasähkösopimuksen hintaa kiinteän- ja pörssisähkösopimuksen hintaan samalla kulutuksella ja kulutuksen ajoittamisella:
Kallen omakotitalo
Kalle asuu omakotitalossa, ja hän sähkönkulutuksensa ajoittuu seuraavasti:
- Sähköauton lataus ja käyttöveden lämmitys hoidetaan öiseen aikaan
- Muuten kulutus on tasaista ympäri vuorokauden
Kalle haluaa vertailla, miten kiinteä-, pörssi-, ja aikasähkösopimus vertaantuvat keskenään hänen kulutuksellaan:
Alla olevasta kuvaajasta näkee miten paljon kiinteä sähkö, aikasähkö, tai pörssisähkö maksaisi Kallen kulutuksella eri kuukausina. Esimerkissä on käytetty realistista kulutusta ja kulutuksen ajoitusta, oikeita markkinoilla tarjolla olevia sähkösopimuksia ja niiden hintoja, sekä vuoden 2023 toteutuneita pörssisähkön hintoja.
Koska suuri osa Kallen sähkönkäytöstä osuu yöaikaan, jolloin sekä pörssisähkö, että aikasähkö ovat halvimmillaan, kiinteä sähkösopimus olisi Kallen tapauksessa kallein.
Yösähkö tulee kiinteää sähkösopimusta säännöllisesti selvästi halvemmaksi, ja pörssisähkö vielä tätäkin halvemmaksi (poislukien joulukuu, jolloin pörssisähkö oli erityisen kallista). Nämä selittyvät sillä, että Kalle on onnistunut keskittämään kulutustaan hyvin yöaikaan, jolloin yösähkö on kiinteää sähkösopimusta halvempaa, ja pörssisähkö usein vielä yösähköäkin halvempaa.
Vaikka tässä on kyseessä vuoden 2023 dataa, monesti tällaisella kulutuksen ajoituksella tilanne on juurikin tämä. Aikasähkö tulee kiinteää sähköä halvemmaksi, ja pörssisähkö edelleen aikasähköä halvemmaksi.
Kausisähkösopimus
Myös kausisähkösopimus on lähes identtinen kiinteähintaisen sähkösopimuksen kanssa. Ainoana erona on, että sopimuksessa määritellään kaksi eri hintaa, nimittäin talviarkipäivähinta, ja muiden aikojen hinta. Talviarkipäivähinta (voimassa 1.11. – 31.3. klo 07 – 22) on näistä kalliimpi, kun taas muina aikoina sähköä saakin sitten halvemmalla.
Myös kausisähkösopimukset ovat määräaikaisia, ja kestävät yleensä joko 12kk tai 24kk.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Kausisähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä yksinkertaisin heti kiinteähintaisen sopimuksen jälkeen, ja hyvin samankaltainen aikasähkösopimuksen kanssa. Ainoa käytännön ero aikasähkösopimukseen verrattuna on kahden eri hinnan voimassaoloajat, jotka ovat yleensä:
- Talviarkipäivähinta (korkeampi hinta): voimassa 1.11.-31.3., ma-la klo 07-22
- Muiden aikojen hinta (matalampi hinta): voimassa 1.11.-31.3. ma-la klo 22-07, su koko päivän, 1.4.-31.10. koko ajan
Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana.
Huomaa, että samoin kuin aikasähkösopimuksessa, myös tässä sopimuksessa on halvempi hinta voimassa aina öisin, jopa talvella.
Sopimuksen hinnoittelu perustuu siihen, että tyypillisesti öisin ja kesällä sähkön kysyntä on talvipäiviä matalammalla tasolla. Siitä seuraa myös alhaisempi sähkön pörssihinta. Näinollen myös sähköyhtiölle on järkevää myydä sähköä kalliimpaan hintaan talviarkipäivinä, ja halvempaan hintaan muina aikoina. Samalla tällaiset sopimukset houkuttavat kuluttajia siirtämään kulutustaan alhaisemman kulutuksen ajoille, ja tällä on sähköverkkoa tasapainottava vaikutus.
Kausisähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus lasketaan näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden talviarkipäiväkulutus (kWh) * Energian talviarkipäivähinta (snt/kWh) + Kuukauden muiden aikojen kulutus (kWh) * Energian muiden aikojen hinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Kausisähkösopimuksella voit siis säästää sähkölaskulla, jos kykenet ajoittamaan kulutustasi muille ajoille kuin talviarkipäiville. Tällainen sopimus sopiikin hyvin esimerkiksi kesämökille mökkeilyn kausiluontoisuudesta johtuen.
Kausisähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Sen avulla voi välttyä ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna, samalla kuitenkin hyötyen pörssisähköllekin ominaisesta halvemmasta sähkön hinasta alhaisemman kysynnän aikoina. Toisaalta kausisähkösopimus tulee usein kuitenkin pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Alla olevassa esimerkissä vertaillaan aikasähkösopimuksen hintaa kiinteän- ja pörssisähkösopimuksen hintaan samalla kulutuksella ja kulutuksen ajoittamisella. Esimerkin aikasähkö vertautuu melko hyvin myös kausisähkösopimukseen:
Kallen omakotitalo
Kalle asuu omakotitalossa, ja hän sähkönkulutuksensa ajoittuu seuraavasti:
- Sähköauton lataus ja käyttöveden lämmitys hoidetaan öiseen aikaan
- Muuten kulutus on tasaista ympäri vuorokauden
Kalle haluaa vertailla, miten kiinteä-, pörssi-, ja aikasähkösopimus vertaantuvat keskenään hänen kulutuksellaan:
Alla olevasta kuvaajasta näkee miten paljon kiinteä sähkö, aikasähkö, tai pörssisähkö maksaisi Kallen kulutuksella eri kuukausina. Esimerkissä on käytetty realistista kulutusta ja kulutuksen ajoitusta, oikeita markkinoilla tarjolla olevia sähkösopimuksia ja niiden hintoja, sekä vuoden 2023 toteutuneita pörssisähkön hintoja.
Koska suuri osa Kallen sähkönkäytöstä osuu yöaikaan, jolloin sekä pörssisähkö, että aikasähkö ovat halvimmillaan, kiinteä sähkösopimus olisi Kallen tapauksessa kallein.
Yösähkö tulee kiinteää sähkösopimusta säännöllisesti selvästi halvemmaksi, ja pörssisähkö vielä tätäkin halvemmaksi (poislukien joulukuu, jolloin pörssisähkö oli erityisen kallista). Nämä selittyvät sillä, että Kalle on onnistunut keskittämään kulutustaan hyvin yöaikaan, jolloin yösähkö on kiinteää sähkösopimusta halvempaa, ja pörssisähkö usein vielä yösähköäkin halvempaa.
Vaikka tässä on kyseessä vuoden 2023 dataa, monesti tällaisella kulutuksen ajoituksella tilanne on juurikin tämä. Aikasähkö tulee kiinteää sähköä halvemmaksi, ja pörssisähkö edelleen aikasähköä halvemmaksi.
Pakettisähkössopimus
Pakettisähkösopimus on sähkösopimustyyppi, jossa maksat joka kuukausi kiinteän kuukausihinnan kulutuksestasi huolimatta.
Sopimuksessa on kuitenkin vuotuinen sähkönkulutuskatto (esim. 2000 kWh). Tämän rajan ylittyessä joudut maksamaan parhaimmillaan rajan ylittävästä kulutuksesta (yleensä kallista) kilowattituntikohtaista hintaa, tai pahimmillaan sopimussakkoa.
Pakettisähkösopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia, eli ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
