Greenely on uusi sähköyhtiö, joka on vuonna 2025 aloittanut toiminnan Suomessa suomalaisille asiakkaille.
Greenelyltä saa edullisen pörssisähkön sekä modernin sähkönseuranta aplikaation.
- Testaa Greenelyä tänään
- Älykäs sähkösopimus – jopa 40% alhaisemmat kustannukset*
- Älylataus, lämmityksen ohjaus ja reaaliaikaseuranta
- Perusmaksu 5,99 €/kk + pörssisähkön hinta. Ei sitoutumista
- ⭐ 4.6 / 5 tähteä yli 13 500 arvostelun perusteella
- 220 000+ sovelluksen käyttäjää
Greenelyn sopimukset ja tarjoukset
Greenely pähkinänkuoressa
Greenely on älykäs energiasovellus ja sähkön vähittäismyyjä, joka auttaa sinua säästämään rahaa ja optimoimaan sähkönkulutuksesi.
Toisin kuin perinteiset sähköyhtiöt, Greenely yhdistää kotisi älylaitteet – kuten sähköauton, aurinkopaneelit ja lämmitysjärjestelmät – yhteen helppokäyttöiseen sovellukseen. Sovelluksen avulla voit:
- Seurata sähkön hintoja tuntitasolla ja ajoittaa kulutuksen halvemmille tunneille
- Valvoa ja ohjata sähkönkulutustasi reaaliajassa Greenely Beat -mittarilla, joka sisältyy uusille asiakkaille veloituksetta
- Älykäs yli 50 eri laitetyypin hallinta, kuten sähköautojen älylataus, aurinkopaneelit ja älylämmitys
- Verrata omaa kulutustasi muihin kotitalouksiin ja löytää kehityskohteita energiankäytössä
- Tarkastella omaa kulutushistoriaa ja sen vaihteluita pitkällä aikajänteellä
Greenelyn avulla voit hallita koko kodin sähkönkulutusta yhdestä sovelluksesta – helposti, läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Liity yli 200 000 käyttäjän joukkoon ja ota älykkäämpi sähkönkäyttö haltuun jo tänään.
Asiakkaiden kokemuksia Greenelystä (2025)
Greenely on vasta hiljattain aloittanut toimintansa Suomessa, joten kotimaisia asiakaskokemuksia ei ole vielä saatavilla. Tämän vuoksi tarkastelimme ruotsalaisten käyttäjien palautteita – ne antavat todennäköisesti hyvän kuvan siitä, millaista palvelua suomalaisetkin voivat odottaa.
Asiakaspalautteet on poimittu Trustpilotista, jossa Greenelyllä on tällä hetkellä keskiarvona 3.1/5 tähteä. Mielenkiintoista on, että valtaosa arvosteluista on joko erittäin positiivisia (5 tai 4 tähteä). Myös erittäin negatiivisia (1 tähti) arvosteluja löytyy kourallinen. Keskivertoa edustavia arvioita (2–3 tähteä) on vain vähän. Yhteensä arvioita Greenelystä löytyy kattavasti, yli 1400 kappaletta!
✅ Positiivisia kokemuksia Greenelystä
1. Edulliset hinnat ja läpinäkyvä laskutus
Monet asiakkaat kehuvat Greenelyä sen kilpailukykyisestä hinnoittelusta ja selkeästä laskutuksesta. Useampi käyttäjä koki säästävänsä rahaa verrattuna muihin sähköyhtiöihin.
2. Helppokäyttöinen ja hyödyllinen mobiilisovellus
Greenelyn sovellus saa paljon kiitosta. Sen avulla sähkönkulutusta on helppo seurata ja optimoida. Sovellus tuo näkyviin tuntihinnat, kulutustiedot ja auttaa ohjaamaan omaa sähkönkäyttöä fiksusti ja säästämään sähköä.
3. Toimiva asiakaspalvelu ongelmatilanteissa
Vaikka asiakaspalvelu saa osakseen myös kritiikkiä, osa käyttäjistä kertoo saaneensa nopeaa ja ystävällistä apua – erityisesti silloin, kun kyseessä ei ole ollut Greenelyn oma virhe.
❌ Kritiikkiä ja haasteita
1. Pitkät vastausajat ja puuttuva puhelintuki
Useat asiakkaat kertovat, että asiakaspalveluun saa yhteyden vain sähköpostilla tai chatilla, ja vastaus voi kestää useita päiviä. Tämä koettiin turhauttavaksi etenkin ongelmatilanteissa.
Greenely on myös kuunnellut tätä palautetta, ja nykyään tarjoaa puhelintukea!
2. Lupauksia, joita ei lunasteta
Yksi toistuva ongelma asiakaspalautteissa on kampanjoiden epäselvyys. Asiakkaille luvatut lahjakortit ovat jääneet saamatta tai luvattu etu on myöhemmin kiistetty, vaikka viestinnässä on luvattu toisin.
3. Epäselvä vuosimaksu
Moni on ihmetellyt Greenelyn veloittamaa vuosimaksua, josta ei kyseisten asiakkaiden mielestä käy selkeästi ilmi, mitä asiakas saa vastineeksi.
4. Sovelluksen bugit ja keskeneräiset ominaisuudet
Palautteessa näkyy myös, että vaikka sovellus on hyödyllinen, se ei ole aina toiminut odotetusti. Toisinaan sovelluksen bugit ovat turhauttaneet asiakkaita.
Greenely kehittää sovellustaan jatkuvasti, ja monet asiakaspalautteissa mainitut bugit on korjattu.
Sähköyhtiöiden yhteinen ongelma
Sähköyhtiöiden asiakaspalautteet ovat usein jyrkkiä – mutta tämä on ymmärrettävää. Sähkö on arjen perushyödyke, jonka toimivuuden ja hinnan odotetaan olevan moitteetonta. Kun asiat sujuvat, harva jättää kiitosta – mutta ongelmatilanteet synnyttävät nopeasti negatiivista julkista palautetta.
Usein arvostelujen taustalla on:
- Sopimusten tekeminen kiireessä (esim. puhelimessa)
- Ehtojen lukematta jättäminen
- Kampanjahintojen muuttuminen normaalihinnoiksi
- Pettymys, kun tarjous ei ollutkaan pysyvä
Tällaiset tilanteet ovat valitettavan yleisiä, mutta ne eivät välttämättä kerro koko totuutta yhtiöstä. Jos käyttää hetken aikaa sopimusehtojen lukemiseen ja vertailee eri vaihtoehtoja, useimmiten välttyy ikäviltä yllätyksiltä.
Yhteenveto Greenelyn asiakasarvioista
Kaikki tämä huomioon ottaen Greenelyn saama keskimääräinen asiakasarvio Trustpilotissa (3.1/5 tähteä) on itse asiassa varsin hyvä sähköyhtiölle. Suurin osa arvioista on joko viiden tai neljän tähden luokkaa, mikä viittaa siihen, että valtaosa asiakkaista on erittäin tyytyväisiä. Toisaalta mukana on myös jonkin verran yhden tähden arvioita, kun taas kaksi- ja kolmitähden arviot ovat harvinaisia.
Greenelyn asiakaskokemukset ovat siis kaksijakoisia – kun kaikki toimii, asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä. Toisaalta kun ongelmia ilmenee, niihin reagointi on välillä kestänyt pitkään ja aiheuttanut turhaantumista. Tämä on hyvä pitää mielessä ennen sopimuksen tekemistä.
Näin vältyt yllätyksiltä – käytännön vinkit sähkösopimuksen tekoon
Sähkö on arkinen perushyödyke, mutta sähkösopimusten maailmassa piilee paljon sellaista, joka voi yllättää – ja joskus ikävästi. Koska kaikki sähköyhtiöt myyvät käytännössä samaa tuotetta, kilpailu käydään hinnoittelulla, kampanjoilla ja sopimusrakenteilla. Tämän seurauksena sähkömarkkinoilla näkyy paljon kampanjoita, ”perusmaksuttomia” tarjouksia ja houkuttelevia alkuhintoja, joiden taustalla voi olla monimutkainen sopimusrakenne.
Näillä vinkeillä vältät sudenkuopat ja saat todennäköisemmin positiivisen kokemuksen:
1. Arvioi oma kulutuksesi tarkasti
Sähkösopimuksen kannattavuus riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon sähköä käytät. Pienikulutuksiselle tärkeää on matala perusmaksu, kun taas suurikuluttajalle kilowattitunnin hinta nousee ratkaisevaksi. Hyödynnä vanhoja sähkölaskujasi tai netin kulutuslaskureita saadaksesi realistisen arvion.
2. Kilpailuta usein – älä vain kerran
Sähkön hinta ja tarjoukset vaihtelevat jatkuvasti. Vertailusivustot ovat loistava apu, mutta muista: ne antavat vain arvion, joka perustuu antamiisi kulutustietoihin. Hyviä hetkiä kilpailutukselle ovat esimerkiksi muutto, määräaikaisen sopimuksen päättyminen tai muutaman kerran vuodessa, jos sopimuksesi on toistaiseksi voimassa.
3. Perehdy sopimusehtoihin kunnolla
Lue aina koko sopimus ennen allekirjoittamista. Selvitä:
- Onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva
- Voiko hinta muuttua kesken sopimuskauden
- Miten hinta muodostuu (pörssihinta, kiinteä hinta vai hybridimalli)
- Mitä ehtoja liittyy sopimuksen päättämiseen
Erityisesti hybridisopimusten rakenne on aiheuttanut epäselvyyksiä monille, koska hinnoittelu ei ole aina helposti ymmärrettävää.
4. Tarkista asiakaspalvelu ja kokemukset
Ota yhteyttä sähköyhtiön asiakaspalveluun ennen sopimuksen tekoa – esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. Nopeus ja asiantuntevuus antavat hyvän kuvan palvelun tasosta. Netistä löytyviä asiakasarvioita kannattaa myös lukea, vaikka ne painottuvat usein negatiivisiin kokemuksiin.
5. Tee päätös omien arvojesi mukaan
Jos esimerkiksi ympäristöystävällisyys on sinulle tärkeää, voit ostaa alkuperätodennettua sähköä. Huomioi kuitenkin, että tällaisesta sähköstä maksetaan usein lisähintaa – ja sen maksaminen ei automaattisesti tarkoita, että uusiutuvaa sähköä tuotettaisiin enemmän.
6. Muista sähkön siirtomaksut
Sähkön kokonaishintaan vaikuttaa myös siirto, jota ei voi kilpailuttaa. Siirtomaksut vaihtelevat alueittain, ja joillain paikkakunnilla ne voivat muodostaa jopa puolet sähkölaskusta. Muista ottaa ne mukaan kokonaisarvioon.
7. Solmi sopimus netissä – älä puhelimessa
Puhelinmyyntiä kannattaa varoa. Sopimukset tehdään kiireessä, ehtoja ei ehdi lukea rauhassa, ja kylkiäisinä voi tulla turhia lisäpalveluja. Netissä voit vertailla rauhassa, lukea ehdot huolella ja tehdä päätöksen omassa tahdissa.
Kun tiedät omat tarpeesi ja perehdyt tarjontaan, voit tehdä sähkösopimuksen, joka oikeasti palvelee sinua – ilman piilokuluja tai ikäviä yllätyksiä. Sähkösopimus ei ole asia, jonka haluat uusia väärän valinnan vuoksi kesken sopimuskauden. Käytä siis vertailuun ja ymmärtämiseen hetki aikaa – se maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisessä laskussa.
Erilaisia sähkösopimuksia
Jos haluat ymmärtää sähkösopimusten eroavaisuuksia, tässä kattava tietopaketti:
Sähkösopimustyypit
Sähkösopimuksia on paljon erilaisia, ja ne voi karkeasti jakaa kuuteen eri päätyyppiin:
Pörssisähkösopimus
Pörssisähkö on sähkösopimustyyppi, jossa maksat sähköstä Nord Pool sähköpörssin markkinoilla määräytyvän, tunneittain vaihtelevan hinnan.
Pörssihinnan lisäksi maksat myös sähköyhtiölle kilowattituntikohtaisen marginaalin, sekä useimmiten myös kuukausi- / perusmaksun.
Pörssisähkösopimukset ovat tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevia, eli ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Sähköpörssi ja pörssisähkö
Nord Pool on monissa Euroopan maissa (mm. Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa) toimiva raaka-ainepörssi, jossa käydään kauppaa mm. sähköllä. Tästä syystä Nord Pool:ia kutsutaankin välillä sähköpörssiksi. Siellä sähkön tuottajat, sähköä eteenpäin myyvät yhtiöt, sekä teollisuus kohtaavat ja käyvät kauppaa fyysisellä sähköllä (ei siis arvopapereilla). Kauppaa käydään aina vuorokausi tulevaisuuteen, joten seuraavan päivän kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvät tuntihinnat julkaistaan aina edellisenä päivänä.
Tämänlainen kaupankäynti mahdollistaa sähkön myynnin ja ostamisen maiden rajojen yli. Parhaimmillaan tämä lisää kilpailua, tasapainottaa sähköverkkoa, ja tasaa hintapiikkejä.
Mainittakoon vielä, että Nord Poolissa määräytyy ns. pörssisähkön Systeemihinta (kaikkien hinta-alueiden keskiarvohinta), sekä Aluehinnat, jotka nimensä mukaisesti vaihtelevat alueittain. Systeemihinta avittaa kaupankäynnissä, mutta kukaan ei käytännössä maksa sähköstä tätä hintaa. Aluehinnat sen sijaan ottavat huomioon eri alueiden kysynnän, tarjonnan, sekä sähkönsiirtokapasiteetin, ja tätä hintaa kuluttajatkin käytännössä maksavat. Suomessa on vain yksi hinta-alue, eli kaikki suomalaiset maksavat samaa tunnittaista Spot-hintaa, kun taas esimerkiksi Ruotsissa hinta-alueita on peräti neljä kappaletta.
Pörssisähkösopimus
Kuluttajat eivät kuitenkaan maksa pelkästään edellä mainittua Nord Poolissa määrittyvää tuntikohtaista Suomen Spot-aluehintaa. Kuluttajat eivät nimittäin osta sähköään suoraan pörssistä, vaan suomalaiselta sähkön vähittäismyyjiltä, joten aluehintaan lisätään myös sähköyhtiön marginaali, sekä useimmiten kuukausittainen perus- / kuukausimaksu. Sen lisäksi kuluttajat maksavat arvonlisäveroa.
Näistä lisämaksuista huolimatta pörssisähkösopimuksen hinta on olennaisesti sidottuna sähkön pörssihintaan, ja pörssihinta on pörssisähkösopimuksen energiahinnasta suurin siivu. Tämän linkin takaa voit lukea lisää pörssisähkösopimuksen hinnan laskennasta.
Kuluttajalle pörssisähkösopimuksella on useita hyötyjä muihin sähkösopimustyyppeihin verrattuna:
- Sähkön hinta on matalampi, kun kysyntä on pienempi, tyypillisesti esimerkiksi öisin ja viikonloppuisin. Tämä mahdollistaa säästöjä kulutuksen ajoituksen optimoinnilla.
- Pörssisähkön hinta määräytyy pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli se on aina ajantasainen kilpailutettu hinta.
Koska pörssisähkön hinnat vaihtelevat tunneittain, voi kulutuksen ajoittamisen optimoinnilla säästää rahaa. Alla olevassa esimerkissä tarkastellaan kulutuksen ajoituksen vaikutusta sähkölaskun suuruuteen vuoden 2023 todellisella hintadatalla ja kolmella erilaisella kulutuksen ajoituksella:
Anna, Kalle ja Jani
Esimerkki: Annalla, Kallella ja Janilla on identtiset pörssisähkösopimukset, ja he kuluttavat tismalleen saman verran sähköä. Heidän kulutus on 24 kWh vuorokaudessa, eli 8760 kWh vuodessa, mikä vastaa suunnilleen esimerkiksi rivitalossa asuvan perheen kulutusta. Heidän kulutuksensa ajankohdat kuitenkin vaihtelevat.
Kaverukset kuluttavat sähköä seuraavasti:
- Kalle on tasainen kuluttaja, joka on päivät kotona ja kuluttaa sähköä tasaisesti kellon ympäri.
- Anna käyttää sähköä vain aamuisin ja iltaisin (työpäivän aikana hän ei ole kotona).
- Jani kuluttaa sähköä optimoidusti halpoina tunteina. Hän näkee vaivaa, että kulutusta ei synny kalleina tunteina.
Näihin kulutustottumuksiin nojautuen, verrataan kaverusten sähkölaskuja vuoden 2023 jokaiselta kuukaudelta:
Kuten kuvasta näkee, optimoidulla kulutuksella voi tehdä merkittäviäkin säästöjä. Esim. elokuussa 2023 Annan lasku on noin 85€ ja Janilla se on vain 60€ luokkaa.
Kiinteähintainen sähkösopimus
Kiinteähintainen sähkösopimus (joka tunnetaan myös esimerkiksi yleissähkösopimuksena ja perussähkönä) on sähkösopimustyypeistä yksinkertaisin ja tavallisin. Siinä maksat sähköstä sopimuksen tekohetkellä sovittua, vakiona säilyvää kilowattituntikohtaista hintaa. Lisäksi maksat useimmiten myös kuukausi- / perusmaksun.
Kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein 6kk, 12kk, tai 24kk.
Lisätietoja ja Muutama esimerkki
Kiinteähintainen sähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä helpoin ymmärtää. Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana.
Tähän nyrkkisäänttöön on kuitenkin sellainen poikkeus, että välillä näihin sopimuksiin on tarjolla tarjouksia, jolla saat esimerkiksi perusmaksun alennettuun hintaan sopimuskauden alussa. Tällöinkin kuitenkin tiedät jo sopimuksen tekohetkellä hinnat koko sopimuskauden ajaksi, vaikka ne muuttuvatkin sopimuskauden aikana.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus on helppo laskea, ja laskukaava menee näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * Energiahinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Sähkönkulutuksen ajoitus ei siis vaikuta kiinteähintaisen sähkösopimuksen loppusummaan, vaan kaikesta kulutuksesta maksetaan aina sama hinta.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Näin vältyt ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna. Toisaalta kiinteähintainen sähkösopimus tulee usein pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Seuraavaksi havainnolistava esimerkki, jossa käsitellään kiinteähintaisen sähkösopimuksen sähkölaskujen hintoja:
Kalle kaupunkilainen
Kalle asuu kaukolämmitetyssä kerrostaloyksiössä, jossa hän kuitenkin tekee lisälämmitystä sähköpatterilla kylmimpinä aikoina. Hänellä on kiinteä sähkösopimus, jossa:
- Kiinteä tuntihinta on 10 snt/kWh
- Perusmaksu on 5€/kk
Kallella kuluu sähköä eniten talvisin ja vähiten kesäisin. Lisäksi Kalle on matkoilla koko Heinäkuun, jolloin kaikki sähkölaitteet ovat suljettuina ja kulutus on lähes nollassa. Tässä Kallen kuukausittainen sähkönkulutus ja jokaista kuukautta vastaava sähkölaskun hinta:
Kuvaajasta näkee kaksi tärkeää kiinteään sähköön liittyvää seikkaa:
1. Sähkölaskun suuruus on joka kuukausi eri. Tämä siksi, että kiinteässä sähkössä on kilowattituntikohtainen energiahinta. Mitä enemmän Kalle siis kuluttaa, sitä kalliimmaksi sähkölasku tulee. Älä siis anna sanan “kiinteä” hämätä, sillä kiinteys viittaa vain energiahintaan, ei itse sähkölaskun suuruuteen.
2. Vaikka sähköt olivat koko heinäkuun pois, sähkölasku oli silti 5€. Tämä siksi, että kiinteissä sähköissä on perusmaksu, joka laskutetaan joka kuukausi riippumatta siitä, paljon sähköä kuluu.
Kiinteässä sähkössä sähkön energiahinta on aina sama, mutta merkittäviäkin säästöjä voi tehdä olemalla kuluttamatta sähköä.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään perusmaksun vaikutusta kiinteähintaisen sähkösopimuksen loppusummaan:
Kalle ja Jani
Kallella ja Janilla on sama sähkösopimus, joissa on 6€:n kuukausittainen perusmaksu, mutta heidän kulutuksessa on suuria eroja. Näin perusmaksun suuruus näkyy heidän sähkölaskussaan:
Koska Kalle asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa ja hänen sähkönkulutuksensa on siksi myös korkea, perusmaksu on häviävän pieni osa koko sähkölaskua (alla olevan kuvan liila osa):
Jani sen sijaan asuu yksiössä ja hänen sähkönkulutuksensa on Kalleen verrattuna todella vähäistä, joten tuo 6€:n suuruinen perusmaksu onkin puolestaan iso osa koko sähkölaskua:
Matalan kulutuksen kodeissa kannattaa siis yleensä suosia sähkösopimuksia, jossa on pieni perusmaksu. Esimerkiksi 75%:n alennus katkaisisi Janin laskujen huippuja runsaasti:
Toisaalta, Kallen tapauksessa 75%:n alennus ei pienentäisi laskua prosentuaalisesti käytännössä ollenkaan:
Näin ollen korkean kulutuksen kodeissa kannattaa kiinnittää enemmän huomiota energianhintaan (snt/kWh), ja vähemmän huomiota perusmaksuun (€/kk).
Tämän esimerkin Kalle säästäisi enemmän jos sähkön energianhinta tippuisi vain 10%:lla: 75%:n perusmaksu alen sijaan:
Kuvasta näkee, että Kalle säästäisi jopa kymmeniä euroja kuussa ja yli 100€ vuodessa, jos valitsisi sopimuksen, jossa on 10% halvempi energianhinta, verrattuna sopimukseen, jossa on 75% pienempi perusmaksu.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään kiinteän-, hybridi-, ja pörssisähkösopimuksen hintaeroja samalla kulutuksella. Esimerkissä on käytetty oikeiden markkinoilla tarjolla olleiden sähkösopimusten hintoja, sekä 2023 toteutuneita todellisia pörssisähkön hintoja:
Kalle harkitsee hybridisähköä
Kalle haluaa uuden sähkösopimuksen. Hän harkitsee hybridisähkön, kiinteän sähkön ja pörssisähkön väliltä.
Ennen hankintaa hän haluaa nähdä millaisiin kustannuksiin eri sähkösopimukset ja kulutustottumukset johtavat. Kalle kuluttaa sähköä melko tasaisesti 24 kWh päivässä, mutta kykenee halutessaan ajoittamaan kulutustaan halvemmille tunneille.
Tarkastellaan tilannetta vuoden 2023 sähkön hintojen (ja Kallen kulutuksen) perusteella, jossa Kallella olisi ollut käytössä:
- Pörssisähkö epäoptimaalisella kulutuksella (sähkönkulutus iltaisin ja aamuisin)
- Hybridisähkö epäoptimaalisella kulutuksella
- Kiinteä sähkö
Näissä tapauksissa Kallen kuukausittaiset sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee, että:
- Hybridisähkö olisi ollut jatkuvasti hiukan kiinteää sähköä kalliimpi.
- Pörssisähkö olisi ollut kallein vaihtoehto vain sähkön markkinahintojen ollessa korkealla. Muuten pörssisähkö olisi ollut selkeästi halvin vaihtoehto.
Mutta tämä koski siis vain epäoptimaalista sähkön kulutusta.
Tämän lisäksi Kalle haluaa selvittää miten sähkölaskulle olisi käynyt huolellisella ja optimoidulla kulutuksella.
Tällöin sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee selvästi, että:
- Kiinteä sähkö olisi ollut kalliimpi kuin pörssi- tai hybridisähkö koko ajan.
- Sähkön markkinahintojen noustua hybridisähkö olisi ollut hiukan pörssisähköä edullisempaa.
- Toisaalta kesällä hybridisähkö olisi ollut lähes kaksi kertaa pörssisähköä kalliimpaa.
Toisin sanoen: Kalle olisi siis voinut säästää hybridisähköllä hiukan kiinteään sähköön verrattuna, jos hän olisi jaksanut optimoida kulutusta. Selvästi isoimmat säästöt olisivat tulleet kuitenkin optimoidulla pörssisähköllä.
Hybridisähkösopimus
Toiselta nimeltään kulutusvaikutuksellinen sähkösopimus, jonka hinnoittelu on ikäänkuin pörssisähkösopimuksen ja kiinteähintaisen sähkösopimuksen välimaasto. Sopimuksessa on sopimuksen tekohetkellä sovittu kiinteä kilowattituntikohtainen hinta, jonka päälle lisätään (tai siitä vähennetään) kulutusvaikutus. Näissäkin sopimuksissa on yleensä kuukausittainen perusmaksu.
Kulutusvaikutuksen avulla voit pienentää sähköstä maksamaasi hintaa ajoittamalla kulutustasi pörssisähkön edullisille tunneille ja välttämällä kulutusta kalliiden tuntien aikana.
Hybridisähkösopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein 12kk tai 24kk. Eri sähköyhtiöillä on tämän tyyppisille sopimuksille erilaisia nimityksiä.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Hybridisähkösopimuksissa sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta, jotka ovat:
- Kuukausittainen perusmaksu (€/kk)
- Sähköenergian kiinteä hintakomponentti, joka on sama kuukaudesta toiseen (snt/kWh)
- Sähköenergian kulutusvaikutus, joka vaihtelee kuukausittain kulutuksesi ajoituksesta riippuen (snt/kWh)
Tämä kulutusvaikutus voi olla joko positiivinen (eli sähkölaskua kasvattava) tai negatiivinen (eli sähkölaskua pienentävä). Käytännössä kulutusvaikutus vaihtelee useimmilla kulutusvaikutuksellisen sopimuksen omaavilla välillä -1,5 … + 3,7 snt/kWh. Keskimäärin kulutusvaikutus on vähän päälle +1 snt/kWh*.
*Numerot perustuvat Oomin todelliseen asiakasdataan.
Hybridisähkösopimuksen kuukausihinta lasketaan siis seuraavasti:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * (Kiinteä Energiahinta (snt/kWh) + Kulutusvaikutus (snt/kWh)) + Perusmaksu (€)
Negatiiviseen kulutusvaikutukseen pääset ajoittamalla sähkönkulutuksesi pääosin kuukauden sellaisille tunnneille, jolloin pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa alempi.
Posiitivisen kulutusvaikutuksen sen sijaan saat päinvastaisessa tilanteessa, kun sähkönkulutuksesi ajoittuu pääosin tunneille, jolloin sähkön pörssihinta on kuukauden keskiarvohintaa korkeampi.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään kiinteän-, hybridi-, ja pörssisähkösopimuksen hintaeroja samalla kulutuksella. Esimerkissä on käytetty oikeiden markkinoilla tarjolla olleiden sähkösopimusten hintoja, sekä 2023 toteutuneita todellisia pörssisähkön hintoja:
Kalle harkitsee hybridisähköä
Kalle haluaa uuden sähkösopimuksen. Hän harkitsee hybridisähkön, kiinteän sähkön ja pörssisähkön väliltä.
Ennen hankintaa hän haluaa nähdä millaisiin kustannuksiin eri sähkösopimukset ja kulutustottumukset johtavat. Kalle kuluttaa sähköä melko tasaisesti 24 kWh päivässä, mutta kykenee halutessaan ajoittamaan kulutustaan halvemmille tunneille.
Tarkastellaan tilannetta vuoden 2023 sähkön hintojen (ja Kallen kulutuksen) perusteella, jossa Kallella olisi ollut käytössä:
- Pörssisähkö epäoptimaalisella kulutuksella (sähkönkulutus iltaisin ja aamuisin)
- Hybridisähkö epäoptimaalisella kulutuksella
- Kiinteä sähkö
Näissä tapauksissa Kallen kuukausittaiset sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee, että:
- Hybridisähkö olisi ollut jatkuvasti hiukan kiinteää sähköä kalliimpi.
- Pörssisähkö olisi ollut kallein vaihtoehto vain sähkön markkinahintojen ollessa korkealla. Muuten pörssisähkö olisi ollut selkeästi halvin vaihtoehto.
Mutta tämä koski siis vain epäoptimaalista sähkön kulutusta.
Tämän lisäksi Kalle haluaa selvittää miten sähkölaskulle olisi käynyt huolellisella ja optimoidulla kulutuksella.
Tällöin sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee selvästi, että:
- Kiinteä sähkö olisi ollut kalliimpi kuin pörssi- tai hybridisähkö koko ajan.
- Sähkön markkinahintojen noustua hybridisähkö olisi ollut hiukan pörssisähköä edullisempaa.
- Toisaalta kesällä hybridisähkö olisi ollut lähes kaksi kertaa pörssisähköä kalliimpaa.
Toisin sanoen: Kalle olisi siis voinut säästää hybridisähköllä hiukan kiinteään sähköön verrattuna, jos hän olisi jaksanut optimoida kulutusta. Selvästi isoimmat säästöt olisivat tulleet kuitenkin optimoidulla pörssisähköllä.
Aika- / yösähkösopimus
Aika- / yösähkösopimus on lähes identtinen kiinteähintaisen sähkösopimuksen kanssa. Ainoana erona on, että sopimuksessa määritellään kaksi eri hintaa, nimittäin yö- ja päivähinta. Yöhinta on päivähintaa alhaisempi, joten maksat yöllä kulutetusta sähköstä vähemmän. Usein näissä sopimuksissa yöhintaa maksetaan klo. 22 – 07.
Nämäkin sopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein joko 12kk tai 24kk.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Aikasähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä yksinkertaisin heti kiinteähintaisen sopimuksen jälkeen. Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana. Aikasähkö on käytännössä kiinteä sähkösopimus, jossa sähköllä on yö- ja päivähinta. Yleensä eri hinnat ovat voimassa seuraavasti:
- Päivähinta (korkeampi hinta): klo. 07:00 – 22:00
- Yöhinta (matalampi hinta): klo. 22:00 – 07:00
Sopimuksen hinnoittelu perustuu siihen, että tyypillisesti öisin sähkön kysyntä on huomattavasti päivää matalammalla tasolla. Siitä seuraa myös alhaisempi sähkön pörssihinta. Näinollen myös sähköyhtiölle on järkevää myydä sähköä halvempaan hintaan yöllä, ja kalliimpaan hintaan päivällä. Samalla tällaiset sopimukset houkuttavat kuluttajia siirtämään kulutustaan yöaikaan, ja tällä on sähköverkkoa tasapainottava vaikutus.
Aikasähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus lasketaan näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden päiväkulutus (kWh) * Energian päivähinta (snt/kWh) + Kuukauden yökulutus (kWh) * Energian yöhinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Aikasähkösopimuksella voit siis säästää sähkölaskulla, jos kykenet ajoittamaan kulutustasi yölle. Tämä onnistuu esimerkiksi lämmittämällä käyttövesi yöllä, lataamalla sähköauto yöllä, ja / tai laittamalla astianpesukone ja pyykkikone päälle yöllä.
Aikasähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Sen avulla voi välttyä ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna, samalla kuitenkin hyötyen pörssisähköllekin ominaisesta halvemmasta sähkön hinasta yöaikaan. Toisaalta aikasähkösopimus tulee usein kuitenkin pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Alla olevassa esimerkissä vertaillaan aikasähkösopimuksen hintaa kiinteän- ja pörssisähkösopimuksen hintaan samalla kulutuksella ja kulutuksen ajoittamisella:
Kallen omakotitalo
Kalle asuu omakotitalossa, ja hän sähkönkulutuksensa ajoittuu seuraavasti:
- Sähköauton lataus ja käyttöveden lämmitys hoidetaan öiseen aikaan
- Muuten kulutus on tasaista ympäri vuorokauden
Kalle haluaa vertailla, miten kiinteä-, pörssi-, ja aikasähkösopimus vertaantuvat keskenään hänen kulutuksellaan:
Alla olevasta kuvaajasta näkee miten paljon kiinteä sähkö, aikasähkö, tai pörssisähkö maksaisi Kallen kulutuksella eri kuukausina. Esimerkissä on käytetty realistista kulutusta ja kulutuksen ajoitusta, oikeita markkinoilla tarjolla olevia sähkösopimuksia ja niiden hintoja, sekä vuoden 2023 toteutuneita pörssisähkön hintoja.
Koska suuri osa Kallen sähkönkäytöstä osuu yöaikaan, jolloin sekä pörssisähkö, että aikasähkö ovat halvimmillaan, kiinteä sähkösopimus olisi Kallen tapauksessa kallein.
Yösähkö tulee kiinteää sähkösopimusta säännöllisesti selvästi halvemmaksi, ja pörssisähkö vielä tätäkin halvemmaksi (poislukien joulukuu, jolloin pörssisähkö oli erityisen kallista). Nämä selittyvät sillä, että Kalle on onnistunut keskittämään kulutustaan hyvin yöaikaan, jolloin yösähkö on kiinteää sähkösopimusta halvempaa, ja pörssisähkö usein vielä yösähköäkin halvempaa.
Vaikka tässä on kyseessä vuoden 2023 dataa, monesti tällaisella kulutuksen ajoituksella tilanne on juurikin tämä. Aikasähkö tulee kiinteää sähköä halvemmaksi, ja pörssisähkö edelleen aikasähköä halvemmaksi.
Kausisähkösopimus
Myös kausisähkösopimus on lähes identtinen kiinteähintaisen sähkösopimuksen kanssa. Ainoana erona on, että sopimuksessa määritellään kaksi eri hintaa, nimittäin talviarkipäivähinta, ja muiden aikojen hinta. Talviarkipäivähinta (voimassa 1.11. – 31.3. klo 07 – 22) on näistä kalliimpi, kun taas muina aikoina sähköä saakin sitten halvemmalla.
Myös kausisähkösopimukset ovat määräaikaisia, ja kestävät yleensä joko 12kk tai 24kk.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Kausisähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä yksinkertaisin heti kiinteähintaisen sopimuksen jälkeen, ja hyvin samankaltainen aikasähkösopimuksen kanssa. Ainoa käytännön ero aikasähkösopimukseen verrattuna on kahden eri hinnan voimassaoloajat, jotka ovat yleensä:
- Talviarkipäivähinta (korkeampi hinta): voimassa 1.11.-31.3., ma-la klo 07-22
- Muiden aikojen hinta (matalampi hinta): voimassa 1.11.-31.3. ma-la klo 22-07, su koko päivän, 1.4.-31.10. koko ajan
Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana.
Huomaa, että samoin kuin aikasähkösopimuksessa, myös tässä sopimuksessa on halvempi hinta voimassa aina öisin, jopa talvella.
Sopimuksen hinnoittelu perustuu siihen, että tyypillisesti öisin ja kesällä sähkön kysyntä on talvipäiviä matalammalla tasolla. Siitä seuraa myös alhaisempi sähkön pörssihinta. Näinollen myös sähköyhtiölle on järkevää myydä sähköä kalliimpaan hintaan talviarkipäivinä, ja halvempaan hintaan muina aikoina. Samalla tällaiset sopimukset houkuttavat kuluttajia siirtämään kulutustaan alhaisemman kulutuksen ajoille, ja tällä on sähköverkkoa tasapainottava vaikutus.
Kausisähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus lasketaan näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden talviarkipäiväkulutus (kWh) * Energian talviarkipäivähinta (snt/kWh) + Kuukauden muiden aikojen kulutus (kWh) * Energian muiden aikojen hinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Kausisähkösopimuksella voit siis säästää sähkölaskulla, jos kykenet ajoittamaan kulutustasi muille ajoille kuin talviarkipäiville. Tällainen sopimus sopiikin hyvin esimerkiksi kesämökille mökkeilyn kausiluontoisuudesta johtuen.
Kausisähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Sen avulla voi välttyä ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna, samalla kuitenkin hyötyen pörssisähköllekin ominaisesta halvemmasta sähkön hinasta alhaisemman kysynnän aikoina. Toisaalta kausisähkösopimus tulee usein kuitenkin pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Alla olevassa esimerkissä vertaillaan aikasähkösopimuksen hintaa kiinteän- ja pörssisähkösopimuksen hintaan samalla kulutuksella ja kulutuksen ajoittamisella. Esimerkin aikasähkö vertautuu melko hyvin myös kausisähkösopimukseen:
Kallen omakotitalo
Kalle asuu omakotitalossa, ja hän sähkönkulutuksensa ajoittuu seuraavasti:
- Sähköauton lataus ja käyttöveden lämmitys hoidetaan öiseen aikaan
- Muuten kulutus on tasaista ympäri vuorokauden
Kalle haluaa vertailla, miten kiinteä-, pörssi-, ja aikasähkösopimus vertaantuvat keskenään hänen kulutuksellaan:
Alla olevasta kuvaajasta näkee miten paljon kiinteä sähkö, aikasähkö, tai pörssisähkö maksaisi Kallen kulutuksella eri kuukausina. Esimerkissä on käytetty realistista kulutusta ja kulutuksen ajoitusta, oikeita markkinoilla tarjolla olevia sähkösopimuksia ja niiden hintoja, sekä vuoden 2023 toteutuneita pörssisähkön hintoja.
Koska suuri osa Kallen sähkönkäytöstä osuu yöaikaan, jolloin sekä pörssisähkö, että aikasähkö ovat halvimmillaan, kiinteä sähkösopimus olisi Kallen tapauksessa kallein.
Yösähkö tulee kiinteää sähkösopimusta säännöllisesti selvästi halvemmaksi, ja pörssisähkö vielä tätäkin halvemmaksi (poislukien joulukuu, jolloin pörssisähkö oli erityisen kallista). Nämä selittyvät sillä, että Kalle on onnistunut keskittämään kulutustaan hyvin yöaikaan, jolloin yösähkö on kiinteää sähkösopimusta halvempaa, ja pörssisähkö usein vielä yösähköäkin halvempaa.
Vaikka tässä on kyseessä vuoden 2023 dataa, monesti tällaisella kulutuksen ajoituksella tilanne on juurikin tämä. Aikasähkö tulee kiinteää sähköä halvemmaksi, ja pörssisähkö edelleen aikasähköä halvemmaksi.
Pakettisähkössopimus
Pakettisähkösopimus on sähkösopimustyyppi, jossa maksat joka kuukausi kiinteän kuukausihinnan kulutuksestasi huolimatta.
Sopimuksessa on kuitenkin vuotuinen sähkönkulutuskatto (esim. 2000 kWh). Tämän rajan ylittyessä joudut maksamaan parhaimmillaan rajan ylittävästä kulutuksesta (yleensä kallista) kilowattituntikohtaista hintaa, tai pahimmillaan sopimussakkoa.
Pakettisähkösopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia, eli ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Sähkösopimusten voimassaolo
Sähkösopimukset voi jakaa keston / voimassolon mukaan kahteen kategoriaan: määräaikaisiin ja toistaiseksi voimassa oleviin:
Määräaikainen sähkösopimus
Määräaikainen sopimus on voimassa sopimuksessa määritellyn ajan. Useimmiten määräaikaiset sähkösopimukset solmitaan 12kk tai 24kk kestolla. Markkinoilta löytyy myös 3kk, 6kk ja 18kk kestoilla varustettuja sopimuksia.
Määräaikaisen sopimuksen maksimikesto on 2 vuotta. Tätä pidempiäkin sopimuksia on solmittu (esim. 36kk sopimuksia), mutta kuluttaja voi purkaa tällaisen sopimuksen 24kk jälkeen 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Määräaikainen sopimus päättyy sopimuksen määräajan umpeuduttua. Jos et tässä vaiheessa solmi uutta sopimusta, niin sopimuksesi jatkuu toistaiseksi voimassaolevana. Tällöin sähköyhtiö voi muuttaa sopimuksen hintoja ilmoittamalla siitä kuukautta etukäteen.
Määräaikaisissa sopimuksissa koko sopimuskauden hinnat lukitaan sopimuksen tekohetkellä. Yleensä tämä tarkoittaa, että hinnat säilyvät samana koko sopimuskauden ajan. Tähänkin on kuitenkin poikkeuksia, esimerkiksi:
- Alennukset jotka ovat voimassa osan sopimuskaudesta
- Kulutusvaikutukselliset sähkösopimukset, joissa kulutuksesi ajoitus vaikuttaa sähköstä maksamaasi hintaan kulutusvaikutuksen muodossa. Näidenkin sopimuksien energiahinnan kiinteä osa sekä perusmaksu säilyvät kuitenkin vakiona sopimuskauden ajan.
Määräaikainen sopimus sitoo molempia osapuolia, sekä sähköä ostavaa kuluttajaa että sähköä myyvää yhtiötä. Kuluttaja voi kuitenkin irtisanoa määräaikaisenkin sopimuksen muuton tai asunnon omistajan vaihdon yhteydessä.
Koska sähkön hinta sovitaan sopimuksen tekohtekellä, määräaikainen sähkösopimus suojaa pörssisähkön hinnan nousuilta. Vaikka pörssisähkön hinta kohoaisi korkealle, maksat silti sopimuksessa määriteltyä hintaa. Alla oleva kuva havainnollistaa tilannetta:
Toisaalta, jos pörssisähkön hinta laskee, olet kuitenkin sidottuna määräaikaisessa sopimuksessa sovittuun hintaan, etkä pääse hyötymään markkinoilla tarjolla olevasta halvemmasta sähköstä. Alla oleva kuva havainnollistaa tilannetta:
Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on nimensä mukaisesti voimassa toistaiseksi, eli kunnes se irtisanotaan. Kuluttaja-asiakas voi perua toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on määräaikaista sopimusta joustavampi. Et ole sidottu määräaikaan, joten voit vaihtaa sopimusta ja / tai sähköyhtiötä milloin haluat.
Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa hinta ei kuitenkaan (todennäköisesti) säily samana koko sopimuskautta, sillä sähköyhtiöllä on oikeus muuttaa hintaa ilmoittamalla siitä 30 vuorokautta etukäteen.
Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia löytyy muutamaa eri tyyppiä:
- Pörssisähkösopimus: Sopimus, jossa sähkön hinta on sidottu sähkön tunneittain vaihtelevaan markkinahintaan, jonka lisäksi maksat sähköyhtiölle marginaalin ja perusmaksun. Nämä sopimukset tulevat monesti pitkässä juoksussa halvemmaksi kuin kiinteähintaiset määräaikaiset sopimukset, ja ovatkin siten hinnan puolesta suositeltavia sopimuksia.
- Pakettisähkösopimus: Sopimus, jossa maksat sähköstä kiinteää kuukausihintaa. Näissä sopimuksissa toteutuva kilowattituntikohtainen hinta on yleensä selvästi esimerkiksi kiinteähintaisia määräaikaisia sopimuksia kalliimpi.
- “Kiinteähintainen” sopimus: Sopimus jossa sähkön energiahinta on joka tunnille sama, mutta sähköyhtiö saattaa vaihtaa kyseistä hintaa muutaman kerran vuodessa. Nämä sopimukset ovat tyypillisesti määräaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia selvästi kalliimpia.